Kansalaisaloite http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132347/all Tue, 09 Apr 2019 18:06:25 +0300 fi Demokratian päivittäminen on turvallisuuspoliittinen teko http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko <p>Yhteiskunnat ovat yhä monimutkaisempia järjestelmiä. Monimutkaisuus voi aiheuttaa etääntymistä yhteiskunnallisista instituutioista ja erityisesti, mikäli niitä käsitellään kovin elitistisesti. Pelkällä kielenkäytöllä voidaan sulkea ihmisryhmiä pois mielekkäästä keskustelusta.</p><p>Monimutkaistumisen myötä yhteiskuntia koskettavien uhkien määrä kasvaa. Olemme riippuvaisia yhä useammista asioista taataksemme yhteiskunnallisen järjestyksen &ndash; aina sähköstä lähtien &ndash; ja kykymme sietää häiriötiloja erinäisiin asioihin määrittää yhteiskuntamme kestävyyden, jatkuvuuden ja turvallisuuden. Tutkimuksissa havaittu laskeva luotto demokratiaan on nähtävä yhtenä uhkatekijänä, johon on puututtava muillakin kuin näennäistoimenpitein.&nbsp;</p><p>Kansalaisaloitejärjestelmä ilahdutti tullessaan osaksi päätöksentekojärjestelmäämme. On nimittäin valtava tapa käyttää valtaa päättämällä siitä, mistä ylipäätään päätöksiä tehdään. Aloitejärjestelmä tarvitseekin kunnianpalautuksen ja kaikki riittävän allekirjoitusten määrän saaneet aloitteet tulee käsitellä kunnolla. Nykytilassa aloitteisiin käytettävä aika vaikuttaa menevän sen etsimiseen, millä syin se saataisiin hylättyä ilman sen suurempaa käsittelyä saati keskustelua.</p><p>Kuinka tätä järjestelmää sitten päivittää merkittävällä tavalla? Vaihtoehtoja toki on. En usko kenenkään voivan yksin ratkaista näin suurta kysymystä, mutta toistaiseksi tarvitsemme ennemmin hyviä kysymyksiä vastausten sijaan.&nbsp;</p><p>Yhtenä merkittävänä kysymyksenä pidän itse sitä, miten kansalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä tehtävään politiikkaan? Sen lisäksi, että päättäjät voivat herkästikin pettää selkeätkin lupauksensa, on selvää, että poliittiselle agendalle nousee asioita, joista ei valituksi tullessa edes keskusteltu.&nbsp;</p><p>Mitä kärjistyneemmäksi tilanne menee, sitä suuremmaksi uhaksi kyvyttömyys vaikuttaa vaalien välillä nousee. Kuinka pitkälle kullekin hallitukselle voi antaa vapaat kädet toimia nelivuotisen kauden ajan lähestulkoon miten haluavat? Uusien tiedustelulakien myötä vastaan nouseminenkin tulee olemaan vaikeasti organisoitavissa. Demokraattisen järjestelmän kautta on ennenkin hirmuhallintoja noussut valtaan ja sen mahdollisuus on tyypillisesti liberaalina pidetyissä länsimaissakin vain kasvussa.&nbsp;</p><p>Pienillä askelilla eteenpäin, mutta eteenpäin on mentävä. Demokratiaamme tulee päivittää muuttuvan maailman tarpeisiin. Aloitetaan se jo seuraavalla vaalikaudella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnat ovat yhä monimutkaisempia järjestelmiä. Monimutkaisuus voi aiheuttaa etääntymistä yhteiskunnallisista instituutioista ja erityisesti, mikäli niitä käsitellään kovin elitistisesti. Pelkällä kielenkäytöllä voidaan sulkea ihmisryhmiä pois mielekkäästä keskustelusta.

Monimutkaistumisen myötä yhteiskuntia koskettavien uhkien määrä kasvaa. Olemme riippuvaisia yhä useammista asioista taataksemme yhteiskunnallisen järjestyksen – aina sähköstä lähtien – ja kykymme sietää häiriötiloja erinäisiin asioihin määrittää yhteiskuntamme kestävyyden, jatkuvuuden ja turvallisuuden. Tutkimuksissa havaittu laskeva luotto demokratiaan on nähtävä yhtenä uhkatekijänä, johon on puututtava muillakin kuin näennäistoimenpitein. 

Kansalaisaloitejärjestelmä ilahdutti tullessaan osaksi päätöksentekojärjestelmäämme. On nimittäin valtava tapa käyttää valtaa päättämällä siitä, mistä ylipäätään päätöksiä tehdään. Aloitejärjestelmä tarvitseekin kunnianpalautuksen ja kaikki riittävän allekirjoitusten määrän saaneet aloitteet tulee käsitellä kunnolla. Nykytilassa aloitteisiin käytettävä aika vaikuttaa menevän sen etsimiseen, millä syin se saataisiin hylättyä ilman sen suurempaa käsittelyä saati keskustelua.

Kuinka tätä järjestelmää sitten päivittää merkittävällä tavalla? Vaihtoehtoja toki on. En usko kenenkään voivan yksin ratkaista näin suurta kysymystä, mutta toistaiseksi tarvitsemme ennemmin hyviä kysymyksiä vastausten sijaan. 

Yhtenä merkittävänä kysymyksenä pidän itse sitä, miten kansalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä tehtävään politiikkaan? Sen lisäksi, että päättäjät voivat herkästikin pettää selkeätkin lupauksensa, on selvää, että poliittiselle agendalle nousee asioita, joista ei valituksi tullessa edes keskusteltu. 

Mitä kärjistyneemmäksi tilanne menee, sitä suuremmaksi uhaksi kyvyttömyys vaikuttaa vaalien välillä nousee. Kuinka pitkälle kullekin hallitukselle voi antaa vapaat kädet toimia nelivuotisen kauden ajan lähestulkoon miten haluavat? Uusien tiedustelulakien myötä vastaan nouseminenkin tulee olemaan vaikeasti organisoitavissa. Demokraattisen järjestelmän kautta on ennenkin hirmuhallintoja noussut valtaan ja sen mahdollisuus on tyypillisesti liberaalina pidetyissä länsimaissakin vain kasvussa. 

Pienillä askelilla eteenpäin, mutta eteenpäin on mentävä. Demokratiaamme tulee päivittää muuttuvan maailman tarpeisiin. Aloitetaan se jo seuraavalla vaalikaudella.

]]>
1 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko#comments Demokratia Kansalaisaloite Kestävyys Turvallisuus Tyrannia Tue, 09 Apr 2019 15:06:25 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko
Kansalaisaloite: Kansanedustajat ulos kunta- ja maakuntapolitiikasta http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271751-kansalaisaloite-kansanedustajat-ulos-kunta-ja-maakuntapolitiikasta <p>Toimivaan demokratiaan kuuluu vallan hajauttaminen ja korruption kitkeminen. Tästä syystä olen tehnyt uuden kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan sekä kuntalakiin että mahdolliseen maakuntalakiin lisäyksiä kunnallisten tai maakunnallisten luottamustoimien keskeytymisestä siksi ajaksi, jonka luottamustoimen haltija toimii kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Tänä aikana kansanedustajan kunnallisia tai maakunnallisia luottamustoimia tulisi hoitamaan hänen varaedustajansa.</p><p>Päällekkäiset edustukset samaan aikaan kunnanvaltuustoissa, mahdollisissa maakuntavaltuustoissa ja eduskunnassa ovat demokratian kannalta&nbsp;ongelmallisia ja niihin liittyy monia eturistiriitoja. Tällaisia ristiriitoja on nähty vuosien varrella muun muassa kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksiin liittyen. Kunnissa harattiin hallituspuolueidenkin edustajien toimesta Jyrki Kataisen hallituksen (2011-2015) kuntaliitoksia vastaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksista on joidenkin istuvien kansanedustajien toimesta oltu itse kunnanvaltuustoissa- ja hallituksissa päättämässä, vaikka valtakunnan politiikassa on samaan aikaan vastustettu yksityistämiskehitystä.</p><p>On selvää, että kunnan tai maakunnan valtuutetun toimet eivät sovi yhteen kansanedustajan tehtävien kanssa. EU-tasolla asia on ratkaistu niin, että Euroopan parlamentin jäseniksi valitut edustajat joutuvat luopumaan sellaisista tehtävistä, jotka eivät sovi yhteen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. Sellaisia tehtäviä ovat jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys sekä Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenen tehtävät.</p><p>Suomen perustuslain mukaan Euroopan parlamentin jäsen ei voi toimia kansanedustajana, vaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Tänä aikana edustajantointa hoitaa hänen varaedustajansa. Vastaavanlainen menettely on otettava käyttöön myös kunta- ja maakuntapolitiikassa.</p><p>Tämä tarkoittaisi sitä, että tullessaan valituksi eduskuntaan, kunnan tai maakunnan valtuustossa toimiva henkilö joutuu luopumaan kaikista kunnallisista tai maakunnallisista luottamustoimistaan. Kääntäen kansanedustajat voisivat siis olla ehdolla kunnallisissa ja maakunnallisissa vaaleissa, mutta tullessaan valituiksi, heidän sijastaan kunnan ja maakunnan hallituksissa, valtuustoissa sekä lautakunnissa istuisivat heidän varaedustajansa. Mikäli kansanedustaja siis välttämättä haluaa kuntapolitiikkaan, hänen tulisi luopua kansanedustajuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Allekirjoita kansalaisaloite: <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3967">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3967</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimivaan demokratiaan kuuluu vallan hajauttaminen ja korruption kitkeminen. Tästä syystä olen tehnyt uuden kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan sekä kuntalakiin että mahdolliseen maakuntalakiin lisäyksiä kunnallisten tai maakunnallisten luottamustoimien keskeytymisestä siksi ajaksi, jonka luottamustoimen haltija toimii kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Tänä aikana kansanedustajan kunnallisia tai maakunnallisia luottamustoimia tulisi hoitamaan hänen varaedustajansa.

Päällekkäiset edustukset samaan aikaan kunnanvaltuustoissa, mahdollisissa maakuntavaltuustoissa ja eduskunnassa ovat demokratian kannalta ongelmallisia ja niihin liittyy monia eturistiriitoja. Tällaisia ristiriitoja on nähty vuosien varrella muun muassa kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksiin liittyen. Kunnissa harattiin hallituspuolueidenkin edustajien toimesta Jyrki Kataisen hallituksen (2011-2015) kuntaliitoksia vastaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksista on joidenkin istuvien kansanedustajien toimesta oltu itse kunnanvaltuustoissa- ja hallituksissa päättämässä, vaikka valtakunnan politiikassa on samaan aikaan vastustettu yksityistämiskehitystä.

On selvää, että kunnan tai maakunnan valtuutetun toimet eivät sovi yhteen kansanedustajan tehtävien kanssa. EU-tasolla asia on ratkaistu niin, että Euroopan parlamentin jäseniksi valitut edustajat joutuvat luopumaan sellaisista tehtävistä, jotka eivät sovi yhteen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. Sellaisia tehtäviä ovat jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys sekä Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenen tehtävät.

Suomen perustuslain mukaan Euroopan parlamentin jäsen ei voi toimia kansanedustajana, vaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Tänä aikana edustajantointa hoitaa hänen varaedustajansa. Vastaavanlainen menettely on otettava käyttöön myös kunta- ja maakuntapolitiikassa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että tullessaan valituksi eduskuntaan, kunnan tai maakunnan valtuustossa toimiva henkilö joutuu luopumaan kaikista kunnallisista tai maakunnallisista luottamustoimistaan. Kääntäen kansanedustajat voisivat siis olla ehdolla kunnallisissa ja maakunnallisissa vaaleissa, mutta tullessaan valituiksi, heidän sijastaan kunnan ja maakunnan hallituksissa, valtuustoissa sekä lautakunnissa istuisivat heidän varaedustajansa. Mikäli kansanedustaja siis välttämättä haluaa kuntapolitiikkaan, hänen tulisi luopua kansanedustajuudesta.

 

Allekirjoita kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3967
 

]]>
2 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271751-kansalaisaloite-kansanedustajat-ulos-kunta-ja-maakuntapolitiikasta#comments Demokratia Kaksoisrooli Kansalaisaloite Politiikka Sat, 16 Mar 2019 07:36:15 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271751-kansalaisaloite-kansanedustajat-ulos-kunta-ja-maakuntapolitiikasta
Terapiatakuulla toimintakykyä ja täysipainoista elämää http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270710-terapiatakuulla-toimintakykya-ja-taysipainoista-elamaa <p><em>&quot;Kärsin lukioaikana masennuksesta vuoden ajan, ennen kuin terveydenhoitaja sai minut ymmärtämään mistä on kyse. Sain lähetteen psykologille jonne minun piti päästä 1-3 viikon sisällä, koska masennukseen liittyi myös alkoholi, viiltely ja lääkkeet. Ajan sain kolmen kuukauden päähän. Nyt äitinä mietin kauhulla, jos omalle lapselleni tapahtuisi jonain päivänä jotain sen takia, ettei asiaan reagoitu tarpeeksi nopeasti.&quot;</em> Näin kertoi ystäväni omasta tilanteestaan.</p><p>Suuri osa suomalaisista kokee jonkinasteisia mielenterveyden ongelmatilanteita elämänsä varrella. Monet tilanteista ovat tilapäisiä ja lyhytkestoisia, eikä suuria toimenpiteitä ongelman hoitamiseen välttämättä tarvita. Usein keskustelu läheisten kanssa voi auttaa, mutta joskus tarvittaisiin ulkopuolista ammattilaista hetkeksi tai hieman pidemmäksi aikaa. Hyvissä ajoin ja nopeasti aloitettu apu voisi estää monia ongelmia muuttumasta pitkäkestoisiksi ja elämää rajoittaviksi.</p><p>Kansalaisaloite terapiatakuusta lähtee täysin oikeasta ajatuksesta eli edellä mainitun avun takaamisesta jokaiselle sitä arvioinnin perusteella tarvitsevalle. Nykyinen järjestelmä on hyvin raskas, rajoitettu ja prosessin kestot ovat liian pitkiä. Terapiaa voi kyllä saada, mutta se on maksettava itse yksityiseltä. Kaikilla ei ole tähän varaa.</p><p>Tällä hetkellä terapiaan pääsy on erittäin epätasa-arvoista. Uudellamaalla terapioihin pääsee kolme kertaa useammin kuin Lapissa, vaikka mielenterveysmittareiden mukaan tarve Lapissa on suurempi. Kansalaisaloitteessa esitetty lakimuutos varmistaisi tasapuolisuuden koko maassa.</p><p>Varhaisella puuttumisella on merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä on yhä useammin mielenterveyssyyt. Terapiatakuu voisi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että yhä useampi pystyy toimimaan työelämässä ja elämään täysipainoista elämää.</p><p>Käy sinäkin allekirjoittamassa kansalaisaloite osoitteessa: <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890</a></p><p>Sirkku Hildén (sd.)</p><p>Kirjoittaja on lahtelainen terveydenhoitaja ja kansanedustajaehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Kärsin lukioaikana masennuksesta vuoden ajan, ennen kuin terveydenhoitaja sai minut ymmärtämään mistä on kyse. Sain lähetteen psykologille jonne minun piti päästä 1-3 viikon sisällä, koska masennukseen liittyi myös alkoholi, viiltely ja lääkkeet. Ajan sain kolmen kuukauden päähän. Nyt äitinä mietin kauhulla, jos omalle lapselleni tapahtuisi jonain päivänä jotain sen takia, ettei asiaan reagoitu tarpeeksi nopeasti." Näin kertoi ystäväni omasta tilanteestaan.

Suuri osa suomalaisista kokee jonkinasteisia mielenterveyden ongelmatilanteita elämänsä varrella. Monet tilanteista ovat tilapäisiä ja lyhytkestoisia, eikä suuria toimenpiteitä ongelman hoitamiseen välttämättä tarvita. Usein keskustelu läheisten kanssa voi auttaa, mutta joskus tarvittaisiin ulkopuolista ammattilaista hetkeksi tai hieman pidemmäksi aikaa. Hyvissä ajoin ja nopeasti aloitettu apu voisi estää monia ongelmia muuttumasta pitkäkestoisiksi ja elämää rajoittaviksi.

Kansalaisaloite terapiatakuusta lähtee täysin oikeasta ajatuksesta eli edellä mainitun avun takaamisesta jokaiselle sitä arvioinnin perusteella tarvitsevalle. Nykyinen järjestelmä on hyvin raskas, rajoitettu ja prosessin kestot ovat liian pitkiä. Terapiaa voi kyllä saada, mutta se on maksettava itse yksityiseltä. Kaikilla ei ole tähän varaa.

Tällä hetkellä terapiaan pääsy on erittäin epätasa-arvoista. Uudellamaalla terapioihin pääsee kolme kertaa useammin kuin Lapissa, vaikka mielenterveysmittareiden mukaan tarve Lapissa on suurempi. Kansalaisaloitteessa esitetty lakimuutos varmistaisi tasapuolisuuden koko maassa.

Varhaisella puuttumisella on merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä on yhä useammin mielenterveyssyyt. Terapiatakuu voisi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että yhä useampi pystyy toimimaan työelämässä ja elämään täysipainoista elämää.

Käy sinäkin allekirjoittamassa kansalaisaloite osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3890

Sirkku Hildén (sd.)

Kirjoittaja on lahtelainen terveydenhoitaja ja kansanedustajaehdokas

]]>
2 http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270710-terapiatakuulla-toimintakykya-ja-taysipainoista-elamaa#comments Kansalaisaloite Masennus Mielenterveys Terapiatakuu Sun, 03 Mar 2019 19:48:04 +0000 Sirkku Hildén http://sirkkuhildn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270710-terapiatakuulla-toimintakykya-ja-taysipainoista-elamaa
Jokaisen on saatava päättää omista asioistaan http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270427-jokaisen-on-saatava-paattaa-omista-asioistaan <p>Meidän suomalaisten elämää ohjaavat pienten piirien päätökset. Puolueet on perustettu sata vuotta sitten, jolloin ihmisiä ei vielä tavoitettu tv:n tai internetin kautta.&nbsp;Puoluepolitiikka perustuu vanhoihin&nbsp;aatteisiin. Eduskuntaryhmien valtaapitävät&nbsp;määräävät&nbsp;miten kansanedustajien täytyy äänestää. Demokratia ei toimi.</p> <p>Vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu puolueisiin. Siitä huolimatta ihmisten&nbsp;on neljän vuoden välein annettava äänensä jollekin puolueelle.&nbsp;Adressit ja kansalaisaloitteet ovat nykydemokratiassa paras muoto, jolla me tavalliset ihmiset voimme vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vaalien välillä. Nyt vaalikauden pian päättyessä allekirjoitetut aloitteet kuitenkin raukeavat. Kaikki alkaa alusta jälleen kerran.</p> <p>Liike Nyt haluaa muuttaa päätöksentekoa. Jokaisen on voitava vaikuttaa yhteisiin asioihin&nbsp;myös vaalien välillä. Päätösten&nbsp;täytyy perustua tutkittuun tietoon. Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat tärkeitä ja&nbsp;siksi&nbsp;Liikkeen kansanedustajat ovat helposti tavoitettavissa.&nbsp;Digitekniikkaa ja sosiaalista mediaa&nbsp;hyödyntämällä Liike Nyt nopeuttaa&nbsp;kansalaisten&nbsp;ja&nbsp;edustajien&nbsp;välistä&nbsp;vuorovaikutusta. Päätöksistä tulee&nbsp;läpinäkyviä.&nbsp;</p> <p>Liike Nyt&nbsp;ei ole puolue, vaan aito kaiken kansan liike.&nbsp;Kuusi yhteistä periaatetta ovat:</p> <ol><li>Jokaisesta on pidettävä huolta</li><li>Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</li><li>Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</li><li>Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</li><li>Yksilön arvostaminen</li><li>Eurooppa-myönteisyys</li></ol> <p>Tärkeistä päätösasioista keskustellaan ja äänestetään Liikkeen nettiparlamentissa, johon kuluu nyt noin 15 000 vaikuttajaa.&nbsp;Liike Nytin kansanedustajat tekevät päätöksiä tämän&nbsp;vaikuttajaverkoston äänestystulosten perusteella. Parhaillaan äänestetään tiekartasta.&nbsp;Tiekartta&nbsp;korvaa perinteisten puolueiden&nbsp;puolueohjelmat.&nbsp;Tiekarttaan voi jokainen meistä ehdottaa&nbsp;asioita,&nbsp;joita Liikkeen edustajat edistävät&nbsp;seuraavalla hallituskaudella. Vaikuttaminen ei maksa mitään eikä vaadi sitoumuksia. Mukaan voi liittyä jokainen Liike Nytin&nbsp;periaatteisiin uskova&nbsp;osoitteessa <a href="https://portti.eduskunta.fi/liity-mukaan/,DanaInfo=.awxyCpnormw84Lsw+" target="_blank"><u>www.liikenyt.fi/liity-mukaan/</u></a>&nbsp;.</p> <p>Liike Nytin kansanedustajaehdokkaat ovat tavallisia ihmisiä, meitä naapurin naisia ja miehiä, joista jokainen on asiantuntija omalla alallaan. Kullakin ehdokkaalla on takanaan vähintään sadan äänioikeutetun kaupunkilaisen tuki, sillä ehdokkaat perustavat omat valitsijayhdistyksensä. Näin toimi myös tasavallan&nbsp;presidentti&nbsp;edellisissä vaaleissa. Puolueettomuus kääntää poliittisen&nbsp;keskustelun&nbsp;ideologioista&nbsp;interaktiiviseksi dialogiksi.&nbsp;</p> <p>Ehdokkaat sitoutuvat siihen, että eivät istu kahdella pallilla. Kansanedustaja&nbsp;ei voi olla samaan aikaan europarlamentaarikko. Kansanedustajaksi valittu kaupunginvaltuutettu ei voi pyrkiä jatkokaudelle seuraavissa&nbsp;kuntavaaleissa. Kansanedustajien toimikaudet rajoitetaan kahteen.&nbsp;</p> <p>Me haluamme uudistaa päätöksentekoa ja tarjota aidon mahdollisuuden siihen muutokseen, jota kukin meistä&nbsp;omaan elämäänsä toivoo.&nbsp;Mitä useampi tähän mahdollisuuteen tarttuu, sitä todennäköisempää on onnistuminen.&nbsp;Mukaan päätöksentekoon on saatava myös ne, joita politiikka ei ennen ole&nbsp;kiinnostanut. Hyvät päätökset eivät synny&nbsp;sisäpiirissä.&nbsp;Tärkeintä ei ole se, että oma puolue voittaa. On aika alkaa ajaa&nbsp;yhteistä etua. Päätetään&nbsp;yhdessä!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Aarno Lyytinen, Liike Nytin eduskuntavaaliehdokas</p> <p>Mirita Saxberg, kaupunginvaltuutettu, Liike Nytin eduskuntavaaliehdokas</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meidän suomalaisten elämää ohjaavat pienten piirien päätökset. Puolueet on perustettu sata vuotta sitten, jolloin ihmisiä ei vielä tavoitettu tv:n tai internetin kautta. Puoluepolitiikka perustuu vanhoihin aatteisiin. Eduskuntaryhmien valtaapitävät määräävät miten kansanedustajien täytyy äänestää. Demokratia ei toimi.

Vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu puolueisiin. Siitä huolimatta ihmisten on neljän vuoden välein annettava äänensä jollekin puolueelle. Adressit ja kansalaisaloitteet ovat nykydemokratiassa paras muoto, jolla me tavalliset ihmiset voimme vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vaalien välillä. Nyt vaalikauden pian päättyessä allekirjoitetut aloitteet kuitenkin raukeavat. Kaikki alkaa alusta jälleen kerran.

Liike Nyt haluaa muuttaa päätöksentekoa. Jokaisen on voitava vaikuttaa yhteisiin asioihin myös vaalien välillä. Päätösten täytyy perustua tutkittuun tietoon. Aidot kohtaamiset ja keskustelut ovat tärkeitä ja siksi Liikkeen kansanedustajat ovat helposti tavoitettavissa. Digitekniikkaa ja sosiaalista mediaa hyödyntämällä Liike Nyt nopeuttaa kansalaisten ja edustajien välistä vuorovaikutusta. Päätöksistä tulee läpinäkyviä. 

Liike Nyt ei ole puolue, vaan aito kaiken kansan liike. Kuusi yhteistä periaatetta ovat:

  1. Jokaisesta on pidettävä huolta
  2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
  3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla
  4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
  5. Yksilön arvostaminen
  6. Eurooppa-myönteisyys

Tärkeistä päätösasioista keskustellaan ja äänestetään Liikkeen nettiparlamentissa, johon kuluu nyt noin 15 000 vaikuttajaa. Liike Nytin kansanedustajat tekevät päätöksiä tämän vaikuttajaverkoston äänestystulosten perusteella. Parhaillaan äänestetään tiekartasta. Tiekartta korvaa perinteisten puolueiden puolueohjelmat. Tiekarttaan voi jokainen meistä ehdottaa asioita, joita Liikkeen edustajat edistävät seuraavalla hallituskaudella. Vaikuttaminen ei maksa mitään eikä vaadi sitoumuksia. Mukaan voi liittyä jokainen Liike Nytin periaatteisiin uskova osoitteessa www.liikenyt.fi/liity-mukaan/ .

Liike Nytin kansanedustajaehdokkaat ovat tavallisia ihmisiä, meitä naapurin naisia ja miehiä, joista jokainen on asiantuntija omalla alallaan. Kullakin ehdokkaalla on takanaan vähintään sadan äänioikeutetun kaupunkilaisen tuki, sillä ehdokkaat perustavat omat valitsijayhdistyksensä. Näin toimi myös tasavallan presidentti edellisissä vaaleissa. Puolueettomuus kääntää poliittisen keskustelun ideologioista interaktiiviseksi dialogiksi. 

Ehdokkaat sitoutuvat siihen, että eivät istu kahdella pallilla. Kansanedustaja ei voi olla samaan aikaan europarlamentaarikko. Kansanedustajaksi valittu kaupunginvaltuutettu ei voi pyrkiä jatkokaudelle seuraavissa kuntavaaleissa. Kansanedustajien toimikaudet rajoitetaan kahteen. 

Me haluamme uudistaa päätöksentekoa ja tarjota aidon mahdollisuuden siihen muutokseen, jota kukin meistä omaan elämäänsä toivoo. Mitä useampi tähän mahdollisuuteen tarttuu, sitä todennäköisempää on onnistuminen. Mukaan päätöksentekoon on saatava myös ne, joita politiikka ei ennen ole kiinnostanut. Hyvät päätökset eivät synny sisäpiirissä. Tärkeintä ei ole se, että oma puolue voittaa. On aika alkaa ajaa yhteistä etua. Päätetään yhdessä!

 

Aarno Lyytinen, Liike Nytin eduskuntavaaliehdokas

Mirita Saxberg, kaupunginvaltuutettu, Liike Nytin eduskuntavaaliehdokas

 

]]>
6 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270427-jokaisen-on-saatava-paattaa-omista-asioistaan#comments Demokratia Kansalaisaloite LiikeNyt Päätöksenteko Politiikka Wed, 27 Feb 2019 11:43:34 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270427-jokaisen-on-saatava-paattaa-omista-asioistaan
Maksuton toinen aste on tulevaisuusinvestointi! http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270342-maksuton-toinen-aste-on-tulevaisuusinvestointi <p>Tänään tiistaina eduskunnassa on toisessa käsittelyssä Maksuton toinen aste kaikille &ndash;kansalaisaloite, jonka tiimoilta erityisesti nuoret ja heidän vanhempansa ovat ottaneet yhteyttä minuun. Sain terveisiä muun muassa Itä-Suomen Lukiolaisilta. Heidän viestinsä kuului seuraavasti:</p><p><em>&rdquo;Olemme seuranneet Maksuton toinen aste kaikille -kansalaisaloitteesta käytyä päätöksentekoa ja keskustelua jopa vähän epäuskoisina.</em></p><p><em>Me teimme kovan työn nimien keräämiseksi ja nyt me toivomme ennen kaikkea sitä, että eduskunta keskustelee nimenomaan tämän aloitteen sisällöstä, eikä jumiudu muotoseikkoihin. Ymmärrämme, miksi aloitteen hylkääminen oli tarpeellista, mutta olemme pettyneitä siihen, että sivistysvaliokunnan lausumissa aloitteen sisältö on vesitetty. Valiokunta olisi voinut sisällyttää aloitteen tavoitteet lausumiin eli vaatia selvityksen tekemistä sekä tarvittavia toimenpiteitä ja lakiuudistuksia maksullisuuden poistamiseksi. Valiokunnan mietinnössä esiin tuotu ajatus ohjeistuksesta koulutuksen järjestäjille sekä oppimateriaalikustannusten kehityksen seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa ehdotukset jatkotoimenpiteiksi eivät ole mielestämme riittäviä toimenpiteitä. Vähintä mitä olisi voinut tehdä, olisi edellyttää selvitystä maksuttomuuden toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden kustannuksista.&rdquo;</em></p><p>Näin kirjoitti Itä-Suomen Lukiolaisten puheenjohtaja Veera Ursin ja jatkoi:</p><p><em>&rdquo;Maksuton toinen aste vahvistaisi koulutuksen tasa-arvoa ja olisi selvä viesti yhteiskunnalta, että jokaisen nuoren tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto.</em></p><p><em>Toivomme eduskunnalta löytyvän tahtotilaa edistää koulutustason nostamista tämän aloitteen kautta.&rdquo; </em></p><p>Veera Ursi lopettaa viestinsä toteamalla:<em> </em></p><p><em>&rdquo;Oppimateriaalien maksullisuus eriarvoistaa nuoria ja voi aiheuttaa esimerkiksi syrjäytymistä, uupumusta ja mielenterveysongelmia. Tätä ei varmasti kukaan halua.&rdquo;</em></p><p>Olen keskustellut useamman nuoren kanssa maksuttomasta toisesta asteesta ja pyytänyt heitä kertomaan, miksi asia on heille tärkeä. Nuoret korostavat, että oppimateriaalien hinnat aiheuttavat monille nuorille ja heidän perheilleen taloudellista ahdinkoa ja stressiä. On myös nuoria, joiden vanhemmat eivät kustanna toisen asteen opintoja ollenkaan. Tällöin on suuri todennäköisyys, että halusta huolimatta lukio jää täysin suorittamatta.</p><p>Erityisesti pienillä paikkakunnilla asuville haasteena on hyvin usein se, että opiskelujen perässä täytyy joko muuttaa kotoa tai yrittää käydä koulussa kotoa käsin useiden kymmenien kilometrien takaa, mikä lisää merkittävästi koulupäivän pituutta, aiheuttaa lisäkustannuksia ja tekee opiskelusta nopeasti hyvin rankkaa. Tällä hetkellä nuorten jaksaminen on muutenkin koetuksella ja uupuminen huolestuttaa, kun opiskelu ja aikuistuminen itsessään aiheuttavat stressiä ja huolta.</p><p>On yllättävän paljon nuoria, joilta jää lukiokursseja suorittamatta vain siksi, että ei ole varaa kalliisiin oppimateriaaleihin. Alla on suora lainaus eräältä lukiolaiselta:</p><p><em>&rdquo;Mä en voinut käydä äikän kertauskursseja, koska mulla ei ollut rahaa niihin oppimateriaaleihin eli kirjoihin ja älyyn.&quot;</em> (Äly on verkossa oleva äidinkielen opiskeluun tarkoitettu palvelu.)</p><p>Toinen nuori kirjoittaa: <em>&rdquo;Rahaa menee tosi paljon kirjoihin ja ahdistaa kysyä vanhemmilta rahaa niihin, kun tiedän ettei meillä muutenkaan jää ylimääräistä rahaa mihinkään. Usein pitää kääntyä sukulaisten puoleen, kun ei vaan yksinkertaisesti ole varaa tarvittaviin kirjoihin. Yleensä myös jakson alkuun mennessä en ole saanut kaikkia kirjoja hankittua, joten ensimmäiset tunnit pitää pärjätä ilman kirjaa ja moni opettaja ei tästä pidä. Tällöin tehtävien tekeminen ja opiskelu ylipäätänsä on hankalaa ja melko tehotonta. Opintotukea saan, mutta yli puolet siitä menee bussikorttiin ja sen jälkeen, kun vielä yhden kirjan ostaa, niin eipä siitä jää juurikaan mihinkään muuhun ja rahatta ollaan loppu kuukausi.&rdquo;</em></p><p>Lopuksi erään äidin viesti:</p><p><em>&rdquo;Minulle ja monelle muullekin vähävaraiselle perheelle nuoren kouluttaminen alkaa olla jo mahdotonta. Kirjat ovat kalliita ja lukiossa niitä on ostettava jokaisella jaksolla keskimäärin kuusi plus muut opiskeluvälineet. Lukio maksaa kirjojen osalta noin 2000 euroa ja tietokonekin on ehdoton hankinta tämän päälle. Heti ensimmäisessä jaksossa ajattelin, että tyttäreni lukion käynti täytyy lopettaa, kun raha ei aina riitä edes välttämättömiin elämisen menoihin. On erittäin noloa pyytää sukulaisia avuksi tyttären kirjakustannuksiin, mutta ilman heidän apuaan, tämä olisi mahdotonta. Olen onnekas äiti, kun lapselleni on mummit, ukit ja kummit, jotka haluavat ja pystyvät auttamaan. Monella ei ole sukua auttamassa ja eihän se heidän tehtävä olisikaan. Aina kun yhden jakson kirjat on saatu haalittua kasaan, alkaa stressi jo seuraavasta jaksosta. Minulla on vielä kaksi nuorempaa lasta, ja voi olla että kannustan heitä halvempiin vaihtoehtoihin, vaikka heilläkin olisi halua ja kykyä mennä lukioon opiskelemaan. En tiedä, onko muutkaan vaihtoehdot halvempia, mutta on kurjaa, että joudun edes ajattelemaan näin. Kyllä toinen aste saisi olla ilmainen kaikille nuorille. Jako vähävaraisiin ja muihin on ihmisten luokittelua. Pienituloisille opiskelijoille suunnatut tuet eivät poista sitä tosiasiaa, että koulutuksen kustannukset vaikuttavat koulutusvalintoihin. Näin ei saisi olla!&rdquo;</em></p><p>Kannatan puolueeni tavoin oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Se olisi erinomainen tulevaisuusinvestointi ja takaisi kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet valita haluamansa koulutuspolun. Toisaalta oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoittaisi pelkästään koulun penkillä istumista. Se voisi olla myös työkokeilua, valmentavaa koulutusta, työpajatyöskentelyä, oppisopimuskoulutusta, jopa kuntoutusta. Pääasia, että toiminta olisi oppimista tukevaa ja tavoitteellista. 16-vuotiaan jättäminen oman onnensa nojaan on lähes heitteillejättö.</p><p>&nbsp;</p><p>Merja Mäkisalo-Ropponen<br />kansanedustaja (sd)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään tiistaina eduskunnassa on toisessa käsittelyssä Maksuton toinen aste kaikille –kansalaisaloite, jonka tiimoilta erityisesti nuoret ja heidän vanhempansa ovat ottaneet yhteyttä minuun. Sain terveisiä muun muassa Itä-Suomen Lukiolaisilta. Heidän viestinsä kuului seuraavasti:

”Olemme seuranneet Maksuton toinen aste kaikille -kansalaisaloitteesta käytyä päätöksentekoa ja keskustelua jopa vähän epäuskoisina.

Me teimme kovan työn nimien keräämiseksi ja nyt me toivomme ennen kaikkea sitä, että eduskunta keskustelee nimenomaan tämän aloitteen sisällöstä, eikä jumiudu muotoseikkoihin. Ymmärrämme, miksi aloitteen hylkääminen oli tarpeellista, mutta olemme pettyneitä siihen, että sivistysvaliokunnan lausumissa aloitteen sisältö on vesitetty. Valiokunta olisi voinut sisällyttää aloitteen tavoitteet lausumiin eli vaatia selvityksen tekemistä sekä tarvittavia toimenpiteitä ja lakiuudistuksia maksullisuuden poistamiseksi. Valiokunnan mietinnössä esiin tuotu ajatus ohjeistuksesta koulutuksen järjestäjille sekä oppimateriaalikustannusten kehityksen seuranta ja arviointi sekä tarvittaessa ehdotukset jatkotoimenpiteiksi eivät ole mielestämme riittäviä toimenpiteitä. Vähintä mitä olisi voinut tehdä, olisi edellyttää selvitystä maksuttomuuden toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden kustannuksista.”

Näin kirjoitti Itä-Suomen Lukiolaisten puheenjohtaja Veera Ursin ja jatkoi:

”Maksuton toinen aste vahvistaisi koulutuksen tasa-arvoa ja olisi selvä viesti yhteiskunnalta, että jokaisen nuoren tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto.

Toivomme eduskunnalta löytyvän tahtotilaa edistää koulutustason nostamista tämän aloitteen kautta.”

Veera Ursi lopettaa viestinsä toteamalla:

”Oppimateriaalien maksullisuus eriarvoistaa nuoria ja voi aiheuttaa esimerkiksi syrjäytymistä, uupumusta ja mielenterveysongelmia. Tätä ei varmasti kukaan halua.”

Olen keskustellut useamman nuoren kanssa maksuttomasta toisesta asteesta ja pyytänyt heitä kertomaan, miksi asia on heille tärkeä. Nuoret korostavat, että oppimateriaalien hinnat aiheuttavat monille nuorille ja heidän perheilleen taloudellista ahdinkoa ja stressiä. On myös nuoria, joiden vanhemmat eivät kustanna toisen asteen opintoja ollenkaan. Tällöin on suuri todennäköisyys, että halusta huolimatta lukio jää täysin suorittamatta.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla asuville haasteena on hyvin usein se, että opiskelujen perässä täytyy joko muuttaa kotoa tai yrittää käydä koulussa kotoa käsin useiden kymmenien kilometrien takaa, mikä lisää merkittävästi koulupäivän pituutta, aiheuttaa lisäkustannuksia ja tekee opiskelusta nopeasti hyvin rankkaa. Tällä hetkellä nuorten jaksaminen on muutenkin koetuksella ja uupuminen huolestuttaa, kun opiskelu ja aikuistuminen itsessään aiheuttavat stressiä ja huolta.

On yllättävän paljon nuoria, joilta jää lukiokursseja suorittamatta vain siksi, että ei ole varaa kalliisiin oppimateriaaleihin. Alla on suora lainaus eräältä lukiolaiselta:

”Mä en voinut käydä äikän kertauskursseja, koska mulla ei ollut rahaa niihin oppimateriaaleihin eli kirjoihin ja älyyn." (Äly on verkossa oleva äidinkielen opiskeluun tarkoitettu palvelu.)

Toinen nuori kirjoittaa: ”Rahaa menee tosi paljon kirjoihin ja ahdistaa kysyä vanhemmilta rahaa niihin, kun tiedän ettei meillä muutenkaan jää ylimääräistä rahaa mihinkään. Usein pitää kääntyä sukulaisten puoleen, kun ei vaan yksinkertaisesti ole varaa tarvittaviin kirjoihin. Yleensä myös jakson alkuun mennessä en ole saanut kaikkia kirjoja hankittua, joten ensimmäiset tunnit pitää pärjätä ilman kirjaa ja moni opettaja ei tästä pidä. Tällöin tehtävien tekeminen ja opiskelu ylipäätänsä on hankalaa ja melko tehotonta. Opintotukea saan, mutta yli puolet siitä menee bussikorttiin ja sen jälkeen, kun vielä yhden kirjan ostaa, niin eipä siitä jää juurikaan mihinkään muuhun ja rahatta ollaan loppu kuukausi.”

Lopuksi erään äidin viesti:

”Minulle ja monelle muullekin vähävaraiselle perheelle nuoren kouluttaminen alkaa olla jo mahdotonta. Kirjat ovat kalliita ja lukiossa niitä on ostettava jokaisella jaksolla keskimäärin kuusi plus muut opiskeluvälineet. Lukio maksaa kirjojen osalta noin 2000 euroa ja tietokonekin on ehdoton hankinta tämän päälle. Heti ensimmäisessä jaksossa ajattelin, että tyttäreni lukion käynti täytyy lopettaa, kun raha ei aina riitä edes välttämättömiin elämisen menoihin. On erittäin noloa pyytää sukulaisia avuksi tyttären kirjakustannuksiin, mutta ilman heidän apuaan, tämä olisi mahdotonta. Olen onnekas äiti, kun lapselleni on mummit, ukit ja kummit, jotka haluavat ja pystyvät auttamaan. Monella ei ole sukua auttamassa ja eihän se heidän tehtävä olisikaan. Aina kun yhden jakson kirjat on saatu haalittua kasaan, alkaa stressi jo seuraavasta jaksosta. Minulla on vielä kaksi nuorempaa lasta, ja voi olla että kannustan heitä halvempiin vaihtoehtoihin, vaikka heilläkin olisi halua ja kykyä mennä lukioon opiskelemaan. En tiedä, onko muutkaan vaihtoehdot halvempia, mutta on kurjaa, että joudun edes ajattelemaan näin. Kyllä toinen aste saisi olla ilmainen kaikille nuorille. Jako vähävaraisiin ja muihin on ihmisten luokittelua. Pienituloisille opiskelijoille suunnatut tuet eivät poista sitä tosiasiaa, että koulutuksen kustannukset vaikuttavat koulutusvalintoihin. Näin ei saisi olla!”

Kannatan puolueeni tavoin oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Se olisi erinomainen tulevaisuusinvestointi ja takaisi kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet valita haluamansa koulutuspolun. Toisaalta oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoittaisi pelkästään koulun penkillä istumista. Se voisi olla myös työkokeilua, valmentavaa koulutusta, työpajatyöskentelyä, oppisopimuskoulutusta, jopa kuntoutusta. Pääasia, että toiminta olisi oppimista tukevaa ja tavoitteellista. 16-vuotiaan jättäminen oman onnensa nojaan on lähes heitteillejättö.

 

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

 

]]>
16 http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270342-maksuton-toinen-aste-on-tulevaisuusinvestointi#comments Kansalaisaloite Maksuton toinen aste Maksuton2aste Oppivelvollisuus Tulevaisuusinvestointi Tue, 26 Feb 2019 07:01:00 +0000 Merja Mäkisalo-Ropponen http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270342-maksuton-toinen-aste-on-tulevaisuusinvestointi
Ahdistaako aktiivimalli? http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270280-ahdistaako-aktiivimalli <p>Aktiivimallilla ei ole pystytty edistämään työllistymistä, ainoastaan leikkaamaan etuuksia. Kansalaisaloitteen aktiivimallin peruuttamiseksi allekirjoitti yli 140.000 ihmistä. Aloite kaatui eduskunnassa ääniin 96-77. Huomionarvoista oli, että yksikään hallituspuolueen kansanedustaja, lukuun ottamatta ministereitä, ei ollut paikalla, kun mallista käytiin keskustelua.&nbsp;</p><p>Työttömyysetuuksien takia ei kukaan halua olla työtön. Työpaikat ovat usein kaukana sieltä missä ihminen on jäänyt työttömäksi. Maakunnissa ei saa asuntoa myydyksi ja jos saa, niin sen hinnalla ei välttämättä edes saa yksiötä kasvukeskuksesta. Lisäksi osa ei työllisty, koska oma osaaminen on niin sanotusti vanhentunut. Ikääntyvien ongelma on, että työnantajat eivät halua heitä palkata.</p><p>Pro-kassan mukaan Pron jäsenistöä on aktiivimallin tultua voimaan työllistynyt aiempaa useammin lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Tämä on pääteltävissä soviteltua päivärahaa saavien työttömien määrän kasvuna.&nbsp; Aktiivimallin ensisijaisena tavoitteena oli kuitenkin työllistää. Valitettavasti vakituista tai pitkäaikaista työtä saaneiden työttömien määrä ei ole kasvanut. Vaikutukset ovat jääneet hetkellisiksi.</p><p>Työllistämispalvelut toimivat hyvin eri tavoin eripuolilla maata. Maakunnalliset erot palveluiden saatavuudessa ovat suuria, mutta myös Helsingin sisällä on alueiden välisiä eroja.&nbsp; Palveluiden piiriin pääsyssä esiintynyt myös ikäsyrjintää. Ole siinä sitten aktiivinen, kun tarjolla ei ole mitään mihin voisit aktivoitua.</p><p>Aktiivimalli 2, joka pitää sisällään esityksen niin sanotusta omatoimisesta työnhausta on eduskunnan käsiteltävänä. Mallissa on kyse siitä, että työttömän tulisi hakea tietty määrä työpaikkoja viikossa. Tämän lisäksi työttömän tulisi raportoida työnhaustaan kuukausittain verkkopalvelussa karenssin uhalla. Sillä ei ole merkitystä onko työtä ylipäätään tarjolla tai vastaako työ millään lailla henkilön osaamista. Myös <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/5bfcc70d-6c45-48b3-9b85-f2f90ea56cb6/288be537-90ec-4e44-af86-7b2c20c66141/LAUSUNTO_20180823062000.PDF">Elinkeinoelämän keskusliitto EK</a> vastustaa mallia näennäistoimintana lain kirjaimen täyttämiseksi. EK katsoo, että malli voisi johtaa siihen, ettei avoimia työpaikkoja enää ilmoitettaisi julkiseen työnvälitykseen. Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut ajaa lakiesitys läpi tällä hallituskaudella. Saas nähdä miten käy.</p><p>Työnhakijoille tulee tarjota työvoimapalveluita, joilla on todellista vaikuttavuutta työllistymiseen. Työllistymistä ja työttömän osallisuutta tehostetaan ensisijaisesti toimivien ja vaikuttavien palveluiden kautta. Työllistymispalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla. Palveluita tulee tarjota myös ennakoivasti, ilman välitöntä työttömyysuhkaa. Työttömälle asetettavien toimintavelvoitteiden tulee olla yksilölähtöisiä, kannustavia ja tarkoituksenmukaisia. Työvoimaviranomaisten työn painopiste tulee siirtää työttömien valvonnasta työn etsimiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tarureinikainen.fi" title="www.tarureinikainen.fi">www.tarureinikainen.fi</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallilla ei ole pystytty edistämään työllistymistä, ainoastaan leikkaamaan etuuksia. Kansalaisaloitteen aktiivimallin peruuttamiseksi allekirjoitti yli 140.000 ihmistä. Aloite kaatui eduskunnassa ääniin 96-77. Huomionarvoista oli, että yksikään hallituspuolueen kansanedustaja, lukuun ottamatta ministereitä, ei ollut paikalla, kun mallista käytiin keskustelua. 

Työttömyysetuuksien takia ei kukaan halua olla työtön. Työpaikat ovat usein kaukana sieltä missä ihminen on jäänyt työttömäksi. Maakunnissa ei saa asuntoa myydyksi ja jos saa, niin sen hinnalla ei välttämättä edes saa yksiötä kasvukeskuksesta. Lisäksi osa ei työllisty, koska oma osaaminen on niin sanotusti vanhentunut. Ikääntyvien ongelma on, että työnantajat eivät halua heitä palkata.

Pro-kassan mukaan Pron jäsenistöä on aktiivimallin tultua voimaan työllistynyt aiempaa useammin lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Tämä on pääteltävissä soviteltua päivärahaa saavien työttömien määrän kasvuna.  Aktiivimallin ensisijaisena tavoitteena oli kuitenkin työllistää. Valitettavasti vakituista tai pitkäaikaista työtä saaneiden työttömien määrä ei ole kasvanut. Vaikutukset ovat jääneet hetkellisiksi.

Työllistämispalvelut toimivat hyvin eri tavoin eripuolilla maata. Maakunnalliset erot palveluiden saatavuudessa ovat suuria, mutta myös Helsingin sisällä on alueiden välisiä eroja.  Palveluiden piiriin pääsyssä esiintynyt myös ikäsyrjintää. Ole siinä sitten aktiivinen, kun tarjolla ei ole mitään mihin voisit aktivoitua.

Aktiivimalli 2, joka pitää sisällään esityksen niin sanotusta omatoimisesta työnhausta on eduskunnan käsiteltävänä. Mallissa on kyse siitä, että työttömän tulisi hakea tietty määrä työpaikkoja viikossa. Tämän lisäksi työttömän tulisi raportoida työnhaustaan kuukausittain verkkopalvelussa karenssin uhalla. Sillä ei ole merkitystä onko työtä ylipäätään tarjolla tai vastaako työ millään lailla henkilön osaamista. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa mallia näennäistoimintana lain kirjaimen täyttämiseksi. EK katsoo, että malli voisi johtaa siihen, ettei avoimia työpaikkoja enää ilmoitettaisi julkiseen työnvälitykseen. Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut ajaa lakiesitys läpi tällä hallituskaudella. Saas nähdä miten käy.

Työnhakijoille tulee tarjota työvoimapalveluita, joilla on todellista vaikuttavuutta työllistymiseen. Työllistymistä ja työttömän osallisuutta tehostetaan ensisijaisesti toimivien ja vaikuttavien palveluiden kautta. Työllistymispalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla. Palveluita tulee tarjota myös ennakoivasti, ilman välitöntä työttömyysuhkaa. Työttömälle asetettavien toimintavelvoitteiden tulee olla yksilölähtöisiä, kannustavia ja tarkoituksenmukaisia. Työvoimaviranomaisten työn painopiste tulee siirtää työttömien valvonnasta työn etsimiseen.

 

www.tarureinikainen.fi

 

]]>
0 http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270280-ahdistaako-aktiivimalli#comments Aktiivimalli Ansiosidonnainen työttömyysturva Kansalaisaloite Kohtaanto-ongelma Työvoimapalvelut Mon, 25 Feb 2019 05:24:52 +0000 Taru Reinikainen http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270280-ahdistaako-aktiivimalli
Aktiivimalli joutaa roskiin http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269908-aktiivimalli-joutaa-roskiin <p>Yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen ja kyselytutkimuksien mukaan kansalaisten enemmistö haluaa perua aktiivimallin. Aktiivimalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi eikä se ole onnistunut tavoitteissaan, eli ihmisten aktivoinnissa. Silti hallituspuolueet esittävät kansalaisaloitteen hylkäämistä ja aktiivimallin jatkamista.</p><p>Aktiivimalli sotii kansalaisten oikeustajua vastaan, sillä se rankaisee ihmistä työttömyydestä, silloinkin kun ihminen on tehnyt kaikkensa löytääkseen itsellensä töitä. Oikeustajua vastaan on myös se, että aktiivimalli rankaisee erityisesti työkykyongelmien kanssa painivia ikääntyviä työttömiä.</p><p>Aktiivimallista päätettiin joulun alla 2017 ja se astui voimaan 2018 alussa. Vasemmisto-oppositio esitti lakiesityksen hylkäämistä. Kun loppuvuodesta 2017 kerroimme eduskunnan käsittelyssä aktiivimallin olevan työttömyysturvan massaleikkuri, meitä syytettiin pelottelusta.</p><p>Yleisradion haastattelussa esimerkiksi ministeri Lintilä (kesk.) lupasi, että aktiivimalli ei rankaise tosissaan töihin haluavia. Lintilä totesi: <em>&rdquo;Ei varmasti kukaan, joka aktiivisesti hakee työtä ja on aktiivisesti työmarkkinoiden käytössä, tule sanktioiden piiriin.&rdquo;</em> &nbsp;Kuitenkin aktiivimalli on leikannut kuukausittain yli 150&nbsp;000 henkilön työttömyysturvaa. On ihmisiä, jotka ovat hakeneet aktiivisesti työpaikkoja ja joutuneet silti leikkuriin. On ihmisiä, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta päässeet työvoimapalveluihin ja joutuneet silti leikkuriin. Kysymys kuuluu, eikö ministeri tuntenut esitettävän lain sisältöä vai antoiko hän tarkoituksella väärää tietoa?</p><p>Erityisesti aktiivimallista ovat kärsineet ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja työkyvyttömät. Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan Suomessa on arviolta 27&nbsp;000 sellaista työtöntä, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä. On ihmisiä, joiden terveydentila ei mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista, mutta jotka eivät silti pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös heiltä on aktiivimalli leikannut. Aktiivimalli siis rankaisee ihmisiä heidän sairaudestaan.</p><p>Hallituspuolueet ovat eduskunnassa vedonneet siihen, että aktiivimallia seurataan ja korjataan.&nbsp;Aktiivisuusehtoon esitettävät viilaukset eivät kuitenkaan ratkaise aktiivimallin keskeistä valuvikaa. Jos henkilö ei aktiivisesta työnhausta riippumatta saa työtä, tai hän ei jostain syystä pääse työhön, koulutukseen eikä palveluihin, tai hänellä ei esimerkiksi terveydentilan vuoksi ole edes mahdollisuutta osallistua, leikkuri puree edelleen. Kansalaisaloitteen hyväksyminen ja aktiivimallin purkaminen on ainoa esitetty ratkaisu, jolla tällaiset kohtuuttomat tilanteet voidaan estää.</p><p>On järjetöntä, että hallitus on lähtenyt entisestään lisäämään sosiaaliturvan byrokratiaa samalla kun nimenomaan byrokratialoukut hankaloittavat työn vastaanottamista. Jos keikkatyön vastaanottaminen voi johtaa tukien viivästymiseen niin työtä ei uskalleta ottaa vastaan. Jos sanktioiden uhalla ihmiset ohjataan hakeutumaan mihin tahansa sopimattomiin tai tarpeettomiinkin TE-palveluun, niin palveluiden vaikuttavuus heikkenee ja julkiset rahat menevät hukkaan.</p><p>Sanktioilla ei ratkaista ongelmia vaan luodaan niitä lisää. Työllisyyden edistämiseksi ei tarvita uusia sanktioita vaan lisää panostuksia koulutukseen ja työvoimapalveluihin. Tarvitaan myös sosiaaliturvan norminpurkutalkoot, jotka on hyvä aloittaa purkamalla epäonnistunut aktiivimalli.</p><p>Työttömyys tai työkyvyn menettäminen voivat kohdata kenet tahansa meistä. Ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti myös silloin, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elättää itseään työllä. Oli kyse sitten työttömistä, sairaista tai vanhuksista. Aktiivimalli toimii koko tätä hyvinvointivaltion perusajatusta vastaan ja siksi kansalaiset oikeutetusti vaativat sen kumoamista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yli 140 000 suomalaista on allekirjoittanut aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen ja kyselytutkimuksien mukaan kansalaisten enemmistö haluaa perua aktiivimallin. Aktiivimalli koetaan epäoikeudenmukaiseksi eikä se ole onnistunut tavoitteissaan, eli ihmisten aktivoinnissa. Silti hallituspuolueet esittävät kansalaisaloitteen hylkäämistä ja aktiivimallin jatkamista.

Aktiivimalli sotii kansalaisten oikeustajua vastaan, sillä se rankaisee ihmistä työttömyydestä, silloinkin kun ihminen on tehnyt kaikkensa löytääkseen itsellensä töitä. Oikeustajua vastaan on myös se, että aktiivimalli rankaisee erityisesti työkykyongelmien kanssa painivia ikääntyviä työttömiä.

Aktiivimallista päätettiin joulun alla 2017 ja se astui voimaan 2018 alussa. Vasemmisto-oppositio esitti lakiesityksen hylkäämistä. Kun loppuvuodesta 2017 kerroimme eduskunnan käsittelyssä aktiivimallin olevan työttömyysturvan massaleikkuri, meitä syytettiin pelottelusta.

Yleisradion haastattelussa esimerkiksi ministeri Lintilä (kesk.) lupasi, että aktiivimalli ei rankaise tosissaan töihin haluavia. Lintilä totesi: ”Ei varmasti kukaan, joka aktiivisesti hakee työtä ja on aktiivisesti työmarkkinoiden käytössä, tule sanktioiden piiriin.”  Kuitenkin aktiivimalli on leikannut kuukausittain yli 150 000 henkilön työttömyysturvaa. On ihmisiä, jotka ovat hakeneet aktiivisesti työpaikkoja ja joutuneet silti leikkuriin. On ihmisiä, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta päässeet työvoimapalveluihin ja joutuneet silti leikkuriin. Kysymys kuuluu, eikö ministeri tuntenut esitettävän lain sisältöä vai antoiko hän tarkoituksella väärää tietoa?

Erityisesti aktiivimallista ovat kärsineet ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja työkyvyttömät. Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan Suomessa on arviolta 27 000 sellaista työtöntä, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä. On ihmisiä, joiden terveydentila ei mahdollista edes kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista, mutta jotka eivät silti pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös heiltä on aktiivimalli leikannut. Aktiivimalli siis rankaisee ihmisiä heidän sairaudestaan.

Hallituspuolueet ovat eduskunnassa vedonneet siihen, että aktiivimallia seurataan ja korjataan. Aktiivisuusehtoon esitettävät viilaukset eivät kuitenkaan ratkaise aktiivimallin keskeistä valuvikaa. Jos henkilö ei aktiivisesta työnhausta riippumatta saa työtä, tai hän ei jostain syystä pääse työhön, koulutukseen eikä palveluihin, tai hänellä ei esimerkiksi terveydentilan vuoksi ole edes mahdollisuutta osallistua, leikkuri puree edelleen. Kansalaisaloitteen hyväksyminen ja aktiivimallin purkaminen on ainoa esitetty ratkaisu, jolla tällaiset kohtuuttomat tilanteet voidaan estää.

On järjetöntä, että hallitus on lähtenyt entisestään lisäämään sosiaaliturvan byrokratiaa samalla kun nimenomaan byrokratialoukut hankaloittavat työn vastaanottamista. Jos keikkatyön vastaanottaminen voi johtaa tukien viivästymiseen niin työtä ei uskalleta ottaa vastaan. Jos sanktioiden uhalla ihmiset ohjataan hakeutumaan mihin tahansa sopimattomiin tai tarpeettomiinkin TE-palveluun, niin palveluiden vaikuttavuus heikkenee ja julkiset rahat menevät hukkaan.

Sanktioilla ei ratkaista ongelmia vaan luodaan niitä lisää. Työllisyyden edistämiseksi ei tarvita uusia sanktioita vaan lisää panostuksia koulutukseen ja työvoimapalveluihin. Tarvitaan myös sosiaaliturvan norminpurkutalkoot, jotka on hyvä aloittaa purkamalla epäonnistunut aktiivimalli.

Työttömyys tai työkyvyn menettäminen voivat kohdata kenet tahansa meistä. Ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti myös silloin, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elättää itseään työllä. Oli kyse sitten työttömistä, sairaista tai vanhuksista. Aktiivimalli toimii koko tätä hyvinvointivaltion perusajatusta vastaan ja siksi kansalaiset oikeutetusti vaativat sen kumoamista.

]]>
37 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269908-aktiivimalli-joutaa-roskiin#comments Aktiivimalli Kansalaisaloite Työttömyysturva Työttömyysturvan aktiivimalli Tue, 19 Feb 2019 12:25:17 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269908-aktiivimalli-joutaa-roskiin
TELA harhaanjohtaa tarkoituksella http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269843-tela-harhaanjohtaa-tarkoituksella <p>Kuopion kaupungintalolla järjestetystä eläkekeskustelusta kirjoittaa Savon Sanomat näyttävästi. Jutun otsake on: &rdquo;Senioriliike ei saa vastakaikua TELA:lta. Paluusta puoliväli-indeksiin hyötyisivät eniten hyvätuloiset eläkkeensaajat&rdquo;. (SS 16.2.)</p> <p>TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa tyrmää kansalaisaloitteemme kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375 taitetun indeksin kumoamisesta, mikä vähentäisi eläkkeensaajien köyhtymiskierrettä. Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso laskee lakisääteisesti.</p> <p>Elomaan mukaan &rdquo;indeksimuutoksen hyöty valuisi isotuloisille eläkeläisille&rdquo;. Tämä olevinaan siksi, että prosenttikorotuksissa &rdquo;köyhien eläkeläisten asema ei parane&rdquo;.</p> <p>Miksi Elomaa ei kerro, että nykyinen taitettu indeksikin hyödyttää samalla tavoin suurituloisia. Onko TELA esittämässä taitetun indeksin korvaamista solidaarisemmalla eurokorotuksella? Se olisi hieno uutinen.</p> <p>Eläkeyhtiöiden edunvalvontajohtaja Elomaa on ilmeisen huolissaan köyhistä eläkkeensaajista. Se on yhtä uskottavaa kuin olisi työnantajien edustajan lausunto, jonka mukaan ammattiliittojen palkkavaatimus hyödyttäisi eniten suurituloisia.</p> <p>Miksi Eläkeyhtiöiden etujärjestö TELA harhaanjohtaa tarkoituksella? Miksi Elomaa toteaa: &rdquo;Jos indeksiä muutetaan anteliaammaksi, se tyhjentää rahastoja suunniteltua nopeammin&rdquo;.</p> <p>Kuka on kaavaillut rahastojen tyhjentämistä? Nehän ovat kasvaneet vuoteen 2015 asti täysin koskemattomina. Ei edes niiden korkotuottoihin ole kajottu, sillä työeläkemaksut ovat olleet vuosikymmenestä toiseen suuremmat kuin maksetut eläkkeet.</p> <p>Viimeiset kolme vuotta muutama prosentti eläkeyhtiöiden tuotosta on käytetty eläkkeisiin. Kukaan ei ole esittänyt rahastojen tyhjentämistä millään aikataululla.</p> <p>Miksi Elomaa harhaanjohtaa, että indeksikorjaus pakottaisi nostamaan työeläkemaksuja? Eläkerahastojen tuotto on ollut viimeiset pari vuosikymmentä keskimäärin kahdeksan miljardia euroa vuodessa, mukaan lukien pörssiromahdukset. Indeksimuutos olisi tarkoitus rahoittaa rahastojen tuotoilla, ei työeläkemaksuilla.</p> <p>Miksi Elomaa suhteuttaa eläkerahastoissa olevat yli 200 miljardia euroa eläkevastuisiin, jotka hän arvioi 600 miljardiksi. Eihän eläkevastuita kateta rahastoista, vaan kulloinenkin työntekijäpolvi on työeläkemaksuin hoitanut vanhempiensa eläketurvan. Vai kuvitteleeko Elomaa Suomeen maailmanloppua, jolloin kukaan ei tekisi enää töitä, mutta kaikki nostaisivat yhtä aikaa eläkkeensä?</p> <p>Eläkeyhtiöiden edunvalvoja Elomaa kehottaa nostamaan kansan- ja takuueläkkeitä. Nehän maksetaan valtion budjetista. Sen sijaan hän viimeiseen saakka haluaa jättää &rdquo;kultaisen vasikan&rdquo;, eläkerahastojen jättimäiset varat koskemattomiksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kimmo Kiljunen</p> <p>Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuopion kaupungintalolla järjestetystä eläkekeskustelusta kirjoittaa Savon Sanomat näyttävästi. Jutun otsake on: ”Senioriliike ei saa vastakaikua TELA:lta. Paluusta puoliväli-indeksiin hyötyisivät eniten hyvätuloiset eläkkeensaajat”. (SS 16.2.)

TELA:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa tyrmää kansalaisaloitteemme kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375 taitetun indeksin kumoamisesta, mikä vähentäisi eläkkeensaajien köyhtymiskierrettä. Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso laskee lakisääteisesti.

Elomaan mukaan ”indeksimuutoksen hyöty valuisi isotuloisille eläkeläisille”. Tämä olevinaan siksi, että prosenttikorotuksissa ”köyhien eläkeläisten asema ei parane”.

Miksi Elomaa ei kerro, että nykyinen taitettu indeksikin hyödyttää samalla tavoin suurituloisia. Onko TELA esittämässä taitetun indeksin korvaamista solidaarisemmalla eurokorotuksella? Se olisi hieno uutinen.

Eläkeyhtiöiden edunvalvontajohtaja Elomaa on ilmeisen huolissaan köyhistä eläkkeensaajista. Se on yhtä uskottavaa kuin olisi työnantajien edustajan lausunto, jonka mukaan ammattiliittojen palkkavaatimus hyödyttäisi eniten suurituloisia.

Miksi Eläkeyhtiöiden etujärjestö TELA harhaanjohtaa tarkoituksella? Miksi Elomaa toteaa: ”Jos indeksiä muutetaan anteliaammaksi, se tyhjentää rahastoja suunniteltua nopeammin”.

Kuka on kaavaillut rahastojen tyhjentämistä? Nehän ovat kasvaneet vuoteen 2015 asti täysin koskemattomina. Ei edes niiden korkotuottoihin ole kajottu, sillä työeläkemaksut ovat olleet vuosikymmenestä toiseen suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Viimeiset kolme vuotta muutama prosentti eläkeyhtiöiden tuotosta on käytetty eläkkeisiin. Kukaan ei ole esittänyt rahastojen tyhjentämistä millään aikataululla.

Miksi Elomaa harhaanjohtaa, että indeksikorjaus pakottaisi nostamaan työeläkemaksuja? Eläkerahastojen tuotto on ollut viimeiset pari vuosikymmentä keskimäärin kahdeksan miljardia euroa vuodessa, mukaan lukien pörssiromahdukset. Indeksimuutos olisi tarkoitus rahoittaa rahastojen tuotoilla, ei työeläkemaksuilla.

Miksi Elomaa suhteuttaa eläkerahastoissa olevat yli 200 miljardia euroa eläkevastuisiin, jotka hän arvioi 600 miljardiksi. Eihän eläkevastuita kateta rahastoista, vaan kulloinenkin työntekijäpolvi on työeläkemaksuin hoitanut vanhempiensa eläketurvan. Vai kuvitteleeko Elomaa Suomeen maailmanloppua, jolloin kukaan ei tekisi enää töitä, mutta kaikki nostaisivat yhtä aikaa eläkkeensä?

Eläkeyhtiöiden edunvalvoja Elomaa kehottaa nostamaan kansan- ja takuueläkkeitä. Nehän maksetaan valtion budjetista. Sen sijaan hän viimeiseen saakka haluaa jättää ”kultaisen vasikan”, eläkerahastojen jättimäiset varat koskemattomiksi.

 

Kimmo Kiljunen

Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

]]>
13 http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269843-tela-harhaanjohtaa-tarkoituksella#comments Eläkerahastot Eläketurva Kansalaisaloite Taitettu eläkeindeksi Mon, 18 Feb 2019 09:48:37 +0000 Kimmo Kiljunen http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269843-tela-harhaanjohtaa-tarkoituksella
Kansanedustajan palkkiot sitoutettaviksi läpinäkyvään mittariin http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269756-kansanedustajan-palkkiot-sitoutettaviksi-lapinakyvaan-mittariin <p>Määräytyvätkö kansanedustajan palkkiot ja niiden korotukset jo mahdollisimman läpinäkyvästi ja luottamusta herättävästi?</p><p>Olen sitä mieltä, ettei määräydy, jonka vuoksi tein asiasta kansalaisaloitteen:</p><p>***</p><p><strong>Aloitteen sisältö:</strong></p><p>Tällä hetkellä kansanedustajien palkkioiden myöntämisperusteet ovat kyseenalaistettavissa. Tämän osoittamiseksi perustelut pohjautuvat laintulkintaan, moraaliin, loogiseen ajatteluun sekä kansantaloudellisiin vaikutuksiin.&nbsp;<br /><br />Aloitteen tarkoitus on se, että eduskunnan puhemiesneuvoston valitsema <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1947/19470328">palkkiotoimikunta</a> lakkautetaan, minkä jälkeen nykyinen palkkiotaso(6500&euro;/kk+) sitoutetaan läpinäkyvään mittariin, kuten kerran vuodessa mitattuun kansalliseen mediaanipalkkatasoon(n. 3000&euro;/kk), millä varmistetaan palkkioiden määräytyminen korruptioriskittömämmin sekä vahvistetaan luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Mittarit ovat keskusteltavissa, mutta rakenteellisuudeltaan vaikutukset täytyisi edistää luottamusta, vähentää korruptiota sekä kannustaa pitämään huolta valtaväestön kulutusvoimapohjasta.&nbsp;<br /><br />Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus on täysin riippuvainen siitä, että kansalaisten luottamus säilyy poliittista instituutiota kohtaan, mikä jo rakoilee hallituksen tekemien erilaisten toimenpiteiden vuoksi. Olemme eläneet pitkään ja elämme edelleen kestävyysvajeessa, mikä tarkoittaa jatkossakin hyvinvoinnista leikkaamista. Tämän vuoksi on enemmän kuin suositeltavaa palauttaa kansanedustajamme lähemmäksi kansaa, jotta kykenisimme paremmin luottamaan siihen, että kun tehdään kiperiä päätöksiä, voidaan nähdä päätöksien oikeasti ajavan yhteistä etuamme ja olevan välttämättömiä tekoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perustelut</strong></p><p>Kun lähdetään yleisesti kansanedustajan tehtävästä liikkeelle, tehtävänä on nimen mukaisesti edustaa kansaa. Palkkioiden suuruus ja etuudet eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä tämän kanssa, sillä kansanedustajan palkkio edustaa rikkainta 1% Suomen väestöstä. Tällä &rdquo;luokkaerolla&rdquo; voidaan kyseenalaistaa se, että kykeneekö kansanedustaja enää samaistumaan olotiloihin, missä elää suurin osa kansasta. Myös on tutkimuksia siitä, miten ihmisen huono sosioekonominen asema ja luokkaerot yhteisön sisällä lisäävät epäluottamusta, millä on oma vaikutus äänestyskäyttäytymiseen. Tämä epäluottamus näkyy myös ns. nukkuvan puolueen kasvussa, mikä kielteisesti vaikuttaa todellisen kansanvallan toteutumiseen, sillä tämä syrjäytyneiden joukko jää aikalailla edustamatta - edustuksellinen demokratia toimiikin parhaiten niin, että kaikki ryhmät pyrkivät olemaan mukana vaikuttamassa.&nbsp;<br /><br />Palkkiotoimikunnalla on aina omat perustelunsa kansanedustajien palkkioiden tasoon ja niiden nostoon - edellisen palkankorotuksen 1.5.2018 ja nyt 1.1.2019 toimikunta pääosin <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kansanedustajien-palkkiot-nousevat-6.3.367762.8c5cf9ccb6">perusteli</a> niin, että nousut sitoutetaan yleisen ansiotason nousuun ja edustajan palkkio tulisi olla riittävän suuri varmistaakseen perustuslainmukainen kansanedustajan riippumattomuus.&nbsp;<br /><br />On kuitenkin palkkiotoimikunnalta perusteetonta vedota taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseen, sillä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">perustuslain 29 &sect;</a> kansanedustajan riippumattomuudesta kertoo edustajan velvoittavan noudattamaan oikeutta, totuutta sekä perustuslakia, ettei edustajaa sido mitkään muut määräykset. Pykälä 29 pureutuu siis täysin siihen, ettei edustajan tarvitse pitää kiinni vaalilupauksistaan, ei ole pakko hyväksyä puoluekuria, eikä pitämään kiinni rahoittajiensa eduista yms., vaan tekee päätöksensä itse riippumattomasti. Näin ollen palkkion nykyistä suuruutta ja palkkiokorotuksia ei voitaisi perustella tällä pykälällä.&nbsp;<br /><br />Työtehtävän vaativuus on myös erittäin riippuvainen asia, ettei sitäkään voida suoraan käyttää perusteena palkan suuruuteen ja korotuksille; tunnetusti kansanedustajaksi on aivan mahdollista päästä ilman mitään koulutusta ja työkokemusta, koska jo oletuksena työssä kykenee onnistuneesti menestymään ihmisen täyttäessä 18 vuotta. Edustustehtävät ja vastuut eivät myöskään ole tarkasti määriteltyjä, vaan kansanedustajat voivat hyvin vapaasti harjoittaa työtänsä parhaalla näkemällänsä tavalla ja motivaatiolla, joten mikään yksittäinen vaativuustaso ei ole perusteltavissa.&nbsp;<br /><br />Palkkioiden nousun sitouttaminen kuluttajahintaindeksiin on varsinkin moraalisesti kyseenalainen, sillä esim. 6500&euro;/kk tienaavalle kansanedustajalle 2 %:n korotus on 130&euro;, kun taas 1600&euro;/kk tienaavalla sama korotus olisi 32&euro;. Tätä siis ei koeta oikeudenmukaiseksi, sillä kansanedustaja saa vastaavalla indeksikorotuksella yli nelinkertaisen hyödyn välttämättömien hyödykkeiden ostamiseen, mihin voidaan reaalisesti sanoa tämän 1600&euro;/kk tienaavan rahojen menevän. Nykyisen käytännön moraalisuus on myös kyseenalainen siksi, että palkkioita nostetaan samaan aikaan, kun tehdään muualle säästötalkoita. Edustajan palkkiossa ja niiden nousuissa liikkuvat summat ovat tietysti todella pieniä kansantaloudellisesti, mutta kansalle välittyvä viesti ei varsinkaan ole luottamusta herättävä, mikä näkee epäluottamuksen kasvussa.&nbsp;<br /><br />Korruptioriskin väheneminen ei ole myöskään millään tavalla perusteltava syy nykyisen palkkion suuruudelle, sillä jo omalta osin nykyisen palkkion suuruus houkuttaa ihmisiä hakeutumaan poliittisiin tehtäviin, mikä on pitkään näkynyt pyöröovitapaisessa liikenteessä yrityksien johdosta politiikkaan ja politiikasta yritysten johtoon. Tämä ja yksityissektorin vaalirahoittaminen ja lobbaus ovat myös vaikuttaneet laajalti siihen, miksi harjoitamme nykyään yritysintressien mukaista talouspolitiikkaa, eikä edustajan lojaliteetista voi lähtökohtaisesti olla varma. Todellisuudessa nykyinen palkkiotaso pikemmin korruption riskin vähentämisen sijasta saattaa vaan houkuttaa politiikkaan jo valmiiksi korruptoituneita ihmisiä, vaikka kansanvallan toteutumisen kannalta ideaalisinta olisi varmistaa kansanedustajan aseman olevan ihmiselle kutsumusammatti. Jos palkkiot sitoutettaisiin vuosittain mitattuun mediaanipalkkatasoon, se toisi myös edustajille rakenteellisen kannustimen nostaa pienituloisia keskiluokkaan, varmistaa työtä tekevän väestön ostovoimapohja sekä kouluttaa ihminen mahdollisimman pitkälle - sekin on laskettu, että yhden peruskoulun varaan jääneen <a href="http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135714/YP1706_Hilliym.pdf?sequence=2">syrjäytyneen kustannukset</a> ovat yhteiskunnalle keskimäärin 300 000&euro;, eikä tarvitse määrän olla kuin tuhannessa, kun päästään 300 miljoonaan.&nbsp;<br /><br />Suomen poliisitkin tienaavat n. 3000&euro;+/kk ja tilastoissa heidät mielletään erittäin korruptoitumattomiksi &ndash; <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Quality_of_life_in_Europe_-_facts_and_views_-_governance&amp;oldid=270643">Eurostat-tilastot</a> vuodelta 2015 myös kertovat Suomessa kansan luottamuksen olevan poliisia kohtaan yli 80%, kun poliittista järjestelmää kohtaan alle 60%, joten näiden tilastojen varjolla voidaan myös viitata, ettei palkan suuruus suoraan korreloi korruptioriskin vähenemiseen ja luottamuksen parantumiseen. Tutkimuksia vastaavasti on siitä, että liian pieni palkka myös lisäisi korruptioriskiä, miksi en ehdota tässä edustajan palkkion sitouttamista kansalliseen mediaanitulotasoon (2 050&euro;/kk), vaikka se toisi paremman rakenteellisen kannustimen edistää pienituloisimpien asemaa. Tilastojen varjolla pystytään todentamaan n. 3 000&euro;/kk sopivaksi, ja huomiona myös se, että edustajien luontaisetuudet jäävät koskettamatta, mitkä ovat huomattavia.&nbsp;<br /><br />Varsinkin eläessämme tätä jatkuvaa kestävyysvajeen aikaa, meidän on äärimmäisen tärkeä kyetä luottamaan poliittisen päätöksentekoon, jotta yhteiskuntamme kykenisi pyörimään mahdollisimman häiriöttömästi. Me olemme jo EU:n sisällä Ranskassa nähneet &rdquo;keltaliivien&rdquo; mielenosoitukset, mitä tyytymättömyys ja epäluottamus poliittiseen päätöksentekoon voi saada aikaiseksi. Jotta vähentäisimme riskiä joutua maana vastaavaan tilaan, luottamus politiikkaan täytyy palauttaa ja jatkossakin kaikilla tavoin edistää läpinäkyvyyttä &ndash; me haluamme olla mahdollisimman varmoja siitä, että edustajamme tekevät töitä meille.&nbsp;<br /><br />Tämä aloite on myös tasa-arvoistava, vaikka luonnollisesti edustajat saattavat kokea tämän rangaistukseksi. Jos kuitenkaan edustajamme eivät halua syödä kanssamme samaa puuroa, vaan halutaan tehdä selvä pesäero, sekin jo yksittäisenä asiana antaisi hyvää kuvaa meidän politiikan huipun elitisoitumisesta, mikä kielii muutoksen tarpeesta.&nbsp;</p><p>Paras johtajuus on myös sitä, että omalla esimerkillä inspiroitaisiin, eikä vain ns. norsunluutornista välitetä komentoja.</p><p>***</p><p><strong>Sivupyrkimys</strong></p><p>Jos siis esimerkkini mukaiseen mittariin päädytään tai päästään edes lähelle sitä, se tulisi myös vähentämään rahan merkitystä politiikassa ja muutenkin vaaleissa. Istuvilla kansanedustajilla on nykyisellään liian edullinen asema menestyä myös tulevissa vaaleissa - keskimäärin kansanedustajaksi ihminen pääsee n. 30 000&euro; vaalibudjetilla, johon ei suurin osa kansasta kykene. Tilastokeskuksen <a href="https://www.stat.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_001_fi.html">&rdquo;Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015&rdquo;</a> kertoo myös kaikkien eduskuntaan valittujen rahatulojen mediaanin olleen 55&nbsp;200&euro;,. Myös äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla oli 2,7-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna noin kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Voisikin todeta, että tällä hetkellä Suomen rikkain luokka onkin yliedustettuna eduskunnassa ja poliittinen huippu on ns. eliitin harrastus, mikä ei ole terveellistä edustuksellisessa demokratiassa. Eli sivutavoite olisi tasoittaa tätä poliittista pelikenttää.</p><p>Jos yhdyt näihin ajatuksiin, <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3812">käy ihmeessä allekirjoittamassa aloite.&nbsp;</a></p><p>Kiitos!</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Se tietty on myös varmaa, että tämä jakaa ihmisiä kahteen leiriin, joten viestikenttä on vapaa kaikenlaiselle avautumisellekin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Määräytyvätkö kansanedustajan palkkiot ja niiden korotukset jo mahdollisimman läpinäkyvästi ja luottamusta herättävästi?

Olen sitä mieltä, ettei määräydy, jonka vuoksi tein asiasta kansalaisaloitteen:

***

Aloitteen sisältö:

Tällä hetkellä kansanedustajien palkkioiden myöntämisperusteet ovat kyseenalaistettavissa. Tämän osoittamiseksi perustelut pohjautuvat laintulkintaan, moraaliin, loogiseen ajatteluun sekä kansantaloudellisiin vaikutuksiin. 

Aloitteen tarkoitus on se, että eduskunnan puhemiesneuvoston valitsema palkkiotoimikunta lakkautetaan, minkä jälkeen nykyinen palkkiotaso(6500€/kk+) sitoutetaan läpinäkyvään mittariin, kuten kerran vuodessa mitattuun kansalliseen mediaanipalkkatasoon(n. 3000€/kk), millä varmistetaan palkkioiden määräytyminen korruptioriskittömämmin sekä vahvistetaan luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Mittarit ovat keskusteltavissa, mutta rakenteellisuudeltaan vaikutukset täytyisi edistää luottamusta, vähentää korruptiota sekä kannustaa pitämään huolta valtaväestön kulutusvoimapohjasta. 

Demokraattisen yhteiskunnan toimivuus on täysin riippuvainen siitä, että kansalaisten luottamus säilyy poliittista instituutiota kohtaan, mikä jo rakoilee hallituksen tekemien erilaisten toimenpiteiden vuoksi. Olemme eläneet pitkään ja elämme edelleen kestävyysvajeessa, mikä tarkoittaa jatkossakin hyvinvoinnista leikkaamista. Tämän vuoksi on enemmän kuin suositeltavaa palauttaa kansanedustajamme lähemmäksi kansaa, jotta kykenisimme paremmin luottamaan siihen, että kun tehdään kiperiä päätöksiä, voidaan nähdä päätöksien oikeasti ajavan yhteistä etuamme ja olevan välttämättömiä tekoja.

 

Perustelut

Kun lähdetään yleisesti kansanedustajan tehtävästä liikkeelle, tehtävänä on nimen mukaisesti edustaa kansaa. Palkkioiden suuruus ja etuudet eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä tämän kanssa, sillä kansanedustajan palkkio edustaa rikkainta 1% Suomen väestöstä. Tällä ”luokkaerolla” voidaan kyseenalaistaa se, että kykeneekö kansanedustaja enää samaistumaan olotiloihin, missä elää suurin osa kansasta. Myös on tutkimuksia siitä, miten ihmisen huono sosioekonominen asema ja luokkaerot yhteisön sisällä lisäävät epäluottamusta, millä on oma vaikutus äänestyskäyttäytymiseen. Tämä epäluottamus näkyy myös ns. nukkuvan puolueen kasvussa, mikä kielteisesti vaikuttaa todellisen kansanvallan toteutumiseen, sillä tämä syrjäytyneiden joukko jää aikalailla edustamatta - edustuksellinen demokratia toimiikin parhaiten niin, että kaikki ryhmät pyrkivät olemaan mukana vaikuttamassa. 

Palkkiotoimikunnalla on aina omat perustelunsa kansanedustajien palkkioiden tasoon ja niiden nostoon - edellisen palkankorotuksen 1.5.2018 ja nyt 1.1.2019 toimikunta pääosin perusteli niin, että nousut sitoutetaan yleisen ansiotason nousuun ja edustajan palkkio tulisi olla riittävän suuri varmistaakseen perustuslainmukainen kansanedustajan riippumattomuus. 

On kuitenkin palkkiotoimikunnalta perusteetonta vedota taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseen, sillä perustuslain 29 § kansanedustajan riippumattomuudesta kertoo edustajan velvoittavan noudattamaan oikeutta, totuutta sekä perustuslakia, ettei edustajaa sido mitkään muut määräykset. Pykälä 29 pureutuu siis täysin siihen, ettei edustajan tarvitse pitää kiinni vaalilupauksistaan, ei ole pakko hyväksyä puoluekuria, eikä pitämään kiinni rahoittajiensa eduista yms., vaan tekee päätöksensä itse riippumattomasti. Näin ollen palkkion nykyistä suuruutta ja palkkiokorotuksia ei voitaisi perustella tällä pykälällä. 

Työtehtävän vaativuus on myös erittäin riippuvainen asia, ettei sitäkään voida suoraan käyttää perusteena palkan suuruuteen ja korotuksille; tunnetusti kansanedustajaksi on aivan mahdollista päästä ilman mitään koulutusta ja työkokemusta, koska jo oletuksena työssä kykenee onnistuneesti menestymään ihmisen täyttäessä 18 vuotta. Edustustehtävät ja vastuut eivät myöskään ole tarkasti määriteltyjä, vaan kansanedustajat voivat hyvin vapaasti harjoittaa työtänsä parhaalla näkemällänsä tavalla ja motivaatiolla, joten mikään yksittäinen vaativuustaso ei ole perusteltavissa. 

Palkkioiden nousun sitouttaminen kuluttajahintaindeksiin on varsinkin moraalisesti kyseenalainen, sillä esim. 6500€/kk tienaavalle kansanedustajalle 2 %:n korotus on 130€, kun taas 1600€/kk tienaavalla sama korotus olisi 32€. Tätä siis ei koeta oikeudenmukaiseksi, sillä kansanedustaja saa vastaavalla indeksikorotuksella yli nelinkertaisen hyödyn välttämättömien hyödykkeiden ostamiseen, mihin voidaan reaalisesti sanoa tämän 1600€/kk tienaavan rahojen menevän. Nykyisen käytännön moraalisuus on myös kyseenalainen siksi, että palkkioita nostetaan samaan aikaan, kun tehdään muualle säästötalkoita. Edustajan palkkiossa ja niiden nousuissa liikkuvat summat ovat tietysti todella pieniä kansantaloudellisesti, mutta kansalle välittyvä viesti ei varsinkaan ole luottamusta herättävä, mikä näkee epäluottamuksen kasvussa. 

Korruptioriskin väheneminen ei ole myöskään millään tavalla perusteltava syy nykyisen palkkion suuruudelle, sillä jo omalta osin nykyisen palkkion suuruus houkuttaa ihmisiä hakeutumaan poliittisiin tehtäviin, mikä on pitkään näkynyt pyöröovitapaisessa liikenteessä yrityksien johdosta politiikkaan ja politiikasta yritysten johtoon. Tämä ja yksityissektorin vaalirahoittaminen ja lobbaus ovat myös vaikuttaneet laajalti siihen, miksi harjoitamme nykyään yritysintressien mukaista talouspolitiikkaa, eikä edustajan lojaliteetista voi lähtökohtaisesti olla varma. Todellisuudessa nykyinen palkkiotaso pikemmin korruption riskin vähentämisen sijasta saattaa vaan houkuttaa politiikkaan jo valmiiksi korruptoituneita ihmisiä, vaikka kansanvallan toteutumisen kannalta ideaalisinta olisi varmistaa kansanedustajan aseman olevan ihmiselle kutsumusammatti. Jos palkkiot sitoutettaisiin vuosittain mitattuun mediaanipalkkatasoon, se toisi myös edustajille rakenteellisen kannustimen nostaa pienituloisia keskiluokkaan, varmistaa työtä tekevän väestön ostovoimapohja sekä kouluttaa ihminen mahdollisimman pitkälle - sekin on laskettu, että yhden peruskoulun varaan jääneen syrjäytyneen kustannukset ovat yhteiskunnalle keskimäärin 300 000€, eikä tarvitse määrän olla kuin tuhannessa, kun päästään 300 miljoonaan. 

Suomen poliisitkin tienaavat n. 3000€+/kk ja tilastoissa heidät mielletään erittäin korruptoitumattomiksi – Eurostat-tilastot vuodelta 2015 myös kertovat Suomessa kansan luottamuksen olevan poliisia kohtaan yli 80%, kun poliittista järjestelmää kohtaan alle 60%, joten näiden tilastojen varjolla voidaan myös viitata, ettei palkan suuruus suoraan korreloi korruptioriskin vähenemiseen ja luottamuksen parantumiseen. Tutkimuksia vastaavasti on siitä, että liian pieni palkka myös lisäisi korruptioriskiä, miksi en ehdota tässä edustajan palkkion sitouttamista kansalliseen mediaanitulotasoon (2 050€/kk), vaikka se toisi paremman rakenteellisen kannustimen edistää pienituloisimpien asemaa. Tilastojen varjolla pystytään todentamaan n. 3 000€/kk sopivaksi, ja huomiona myös se, että edustajien luontaisetuudet jäävät koskettamatta, mitkä ovat huomattavia. 

Varsinkin eläessämme tätä jatkuvaa kestävyysvajeen aikaa, meidän on äärimmäisen tärkeä kyetä luottamaan poliittisen päätöksentekoon, jotta yhteiskuntamme kykenisi pyörimään mahdollisimman häiriöttömästi. Me olemme jo EU:n sisällä Ranskassa nähneet ”keltaliivien” mielenosoitukset, mitä tyytymättömyys ja epäluottamus poliittiseen päätöksentekoon voi saada aikaiseksi. Jotta vähentäisimme riskiä joutua maana vastaavaan tilaan, luottamus politiikkaan täytyy palauttaa ja jatkossakin kaikilla tavoin edistää läpinäkyvyyttä – me haluamme olla mahdollisimman varmoja siitä, että edustajamme tekevät töitä meille. 

Tämä aloite on myös tasa-arvoistava, vaikka luonnollisesti edustajat saattavat kokea tämän rangaistukseksi. Jos kuitenkaan edustajamme eivät halua syödä kanssamme samaa puuroa, vaan halutaan tehdä selvä pesäero, sekin jo yksittäisenä asiana antaisi hyvää kuvaa meidän politiikan huipun elitisoitumisesta, mikä kielii muutoksen tarpeesta. 

Paras johtajuus on myös sitä, että omalla esimerkillä inspiroitaisiin, eikä vain ns. norsunluutornista välitetä komentoja.

***

Sivupyrkimys

Jos siis esimerkkini mukaiseen mittariin päädytään tai päästään edes lähelle sitä, se tulisi myös vähentämään rahan merkitystä politiikassa ja muutenkin vaaleissa. Istuvilla kansanedustajilla on nykyisellään liian edullinen asema menestyä myös tulevissa vaaleissa - keskimäärin kansanedustajaksi ihminen pääsee n. 30 000€ vaalibudjetilla, johon ei suurin osa kansasta kykene. Tilastokeskuksen ”Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015” kertoo myös kaikkien eduskuntaan valittujen rahatulojen mediaanin olleen 55 200€,. Myös äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla oli 2,7-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna noin kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Voisikin todeta, että tällä hetkellä Suomen rikkain luokka onkin yliedustettuna eduskunnassa ja poliittinen huippu on ns. eliitin harrastus, mikä ei ole terveellistä edustuksellisessa demokratiassa. Eli sivutavoite olisi tasoittaa tätä poliittista pelikenttää.

Jos yhdyt näihin ajatuksiin, käy ihmeessä allekirjoittamassa aloite. 

Kiitos!

 

P.S. Se tietty on myös varmaa, että tämä jakaa ihmisiä kahteen leiriin, joten viestikenttä on vapaa kaikenlaiselle avautumisellekin.

]]>
2 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269756-kansanedustajan-palkkiot-sitoutettaviksi-lapinakyvaan-mittariin#comments Hallinnon läpinäkyvyys Kansalaisaloite Kansanedustajan palkkiot Palkkiotoimikunta Sat, 16 Feb 2019 20:01:59 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269756-kansanedustajan-palkkiot-sitoutettaviksi-lapinakyvaan-mittariin
Kansalaisaloitteiden erilaiset kohtalot http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269648-kansalaisaloitteiden-erilaiset-kohtalot <p>Tällä viikolla eduskunta on käsitellyt montaa tärkeää kansalaisaloitetta. Käsittelyssä olivat kansalaisaloitteet aktiivimallin perumisesta, vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamisesta, toisen asteen koulutuksen muuttamisesta aidosti maksuttomaksi sekä Ei myytävänä -aloite vammaispalveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi.</p><p>Kansalaisaloitteet saivat eduskunnan valiokunnissa hyvin erilaiset vastaanotot. Aktiivimallin kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite äänestettiin hallituspuolueiden edustajien äänin nurin. Eli hallituspuolueet eivät vieläkään ole valmiita tarkastelemaan epäonnistuneeksi osoittautunutta ja työttömiä kyykyttävää aktiivimallia. Hallitus on kaatamassa kansalaisaloitteen siitä huolimatta, että nyt tiedetään, kuinka epäonnistunut aktiivimalli on ollut. Hallituksen mukaan sen ei pitänyt olla leikkuri, mutta se on leikannut noin 150 000 työttömän työttömyysturvaa. Leikkuri on iskenyt erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin työttömiin, eli iäkkäimpiin pitkäaikaistyöttömiin. Nyt olisi korkea aika kaataa aktiivimalli, ja se onkin vielä mahdollista, mikäli eduskunta päättää kannattaa oppositiopuolueiden ehdotusta ja tukea kansalaisaloitetta.</p><p>Nuorisojärjestöjen ajama kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta taas kaadettiin hallituspuolueiden äänin muotoseikkoihin vedoten. Aloitteessa esitettiin, että oppikirjat ja muut materiaalit olisivat ammattikouluissa ja lukioissa maksuttomia. Muotoseikkoihin vetoaminen on kyseenalaista, sillä valiokunta olisi halutessaan voinut ehdottaa omassa lausumassaan, että valtioneuvoston pitää ryhtyä kansalaisaloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Näin hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan halunneet tehdä, vaan hylkäsivät käytännössä sekä aloitteen että sen sisällön. Kyse ei ole muotoseikoista, vaan poliittisesta erimielisyydestä: hallituspuolueet eivät halua edistää aidosti maksutonta toista astetta.</p><p>Sen sijaan parempia uutisia voi kertoa Ei myytävänä -kansalaisaloitteesta. Aloitteen tarkoituksena on lopettaa huutolaisuutta muistuttava nykyinen kilpailutusrumba vammaisten asumisessa ja jokapäiväiseen elämään liittyvissä palveluissa. On itsemääräämisoikeutta loukkaavaa, että kilpailutuksen kohteena olevat ihmiset eivät pääse päättämään omasta asumisestaan ja omista tärkeistä hoitosuhteistaan. Vaikka aloitteessa oli teknisiä ongelmia, niin talousvaliokunta antoi keskiviikkona yksimielisen mietinnön, joka asettuu puoltamaan aloitteen sisältöä. Valiokunta edellyttää, että aloitteen tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat lainsäädäntömuutokset valmistellaan yhteistyössä aloitteen ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa ja tuodaan eduskunnalle mahdollisimman pian.</p><p>Myös vakuutuslääkäreiden aseman muuttamiseen tähtäävä kansalaisaloite sai myönteisemmän vastaanoton, vaikkei tullutkaan sellaisenaan hyväksytyksi. Sosiaali ja terveysvaliokunta ehdottaa, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.</p><p>Eduskunta ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa kaadetuistakaan aloitteista, vaan aktiivimallista ja aidosti maksuttomasta toisesta asteesta äänestetään vielä eduskunnan suuressa salissa ensi viikolla.</p><p>Aiemminkin kansalaisaloitteet ovat saaneet erilaisia vastaanottoja ja käsittelyjä. Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki eteni lainsäädäntöön alun perin kansalaisaloitteen kautta. Toisaalta aloite perintöveron poistamisesta ei edennyt edes äänestykseen asti, kun hallituspuolueet estivät sen etenemisen eduskunnassa. Vaikka Vasemmistoliitto ei kannata perintöveron poistoa, niin olisimme kuitenkin halunneet, että aloite olisi saanut rehellisen ja perinpohjaisen käsittelyn. Kansalaisaloitteet pitää käsitellä huolellisesti ja rehellisesti, eikä niiden sisällön etenemistä tule kaataa muotoseikkoihin.</p><p>Kansalaisaloiteinstituutio on osoittanut, että sillä on tärkeä paikkansa kansanvallassa. Sen avulla kansalaiset voivat nostaa ihmisiä puhuttelevia ja ajankohtaisia asioita päätöksentekoon. Kansalaisaloitelakia tulisi kuitenkin uudistaa siten, etteivät ne vanhene eduskunnan vaihtuessa. Nykyisen lain mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva kansalaisaloite raukeaa eduskunnan vaihtuessa, mikäli sitä ei ole ehditty vielä käsitellä. Tämä pitäisi muuttaa, sillä vaikka eduskunta vaihtuu niin kansa ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla eduskunta on käsitellyt montaa tärkeää kansalaisaloitetta. Käsittelyssä olivat kansalaisaloitteet aktiivimallin perumisesta, vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamisesta, toisen asteen koulutuksen muuttamisesta aidosti maksuttomaksi sekä Ei myytävänä -aloite vammaispalveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi.

Kansalaisaloitteet saivat eduskunnan valiokunnissa hyvin erilaiset vastaanotot. Aktiivimallin kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite äänestettiin hallituspuolueiden edustajien äänin nurin. Eli hallituspuolueet eivät vieläkään ole valmiita tarkastelemaan epäonnistuneeksi osoittautunutta ja työttömiä kyykyttävää aktiivimallia. Hallitus on kaatamassa kansalaisaloitteen siitä huolimatta, että nyt tiedetään, kuinka epäonnistunut aktiivimalli on ollut. Hallituksen mukaan sen ei pitänyt olla leikkuri, mutta se on leikannut noin 150 000 työttömän työttömyysturvaa. Leikkuri on iskenyt erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin työttömiin, eli iäkkäimpiin pitkäaikaistyöttömiin. Nyt olisi korkea aika kaataa aktiivimalli, ja se onkin vielä mahdollista, mikäli eduskunta päättää kannattaa oppositiopuolueiden ehdotusta ja tukea kansalaisaloitetta.

Nuorisojärjestöjen ajama kansalaisaloite maksuttomasta toisesta asteesta taas kaadettiin hallituspuolueiden äänin muotoseikkoihin vedoten. Aloitteessa esitettiin, että oppikirjat ja muut materiaalit olisivat ammattikouluissa ja lukioissa maksuttomia. Muotoseikkoihin vetoaminen on kyseenalaista, sillä valiokunta olisi halutessaan voinut ehdottaa omassa lausumassaan, että valtioneuvoston pitää ryhtyä kansalaisaloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin. Näin hallituspuolueiden edustajat eivät kuitenkaan halunneet tehdä, vaan hylkäsivät käytännössä sekä aloitteen että sen sisällön. Kyse ei ole muotoseikoista, vaan poliittisesta erimielisyydestä: hallituspuolueet eivät halua edistää aidosti maksutonta toista astetta.

Sen sijaan parempia uutisia voi kertoa Ei myytävänä -kansalaisaloitteesta. Aloitteen tarkoituksena on lopettaa huutolaisuutta muistuttava nykyinen kilpailutusrumba vammaisten asumisessa ja jokapäiväiseen elämään liittyvissä palveluissa. On itsemääräämisoikeutta loukkaavaa, että kilpailutuksen kohteena olevat ihmiset eivät pääse päättämään omasta asumisestaan ja omista tärkeistä hoitosuhteistaan. Vaikka aloitteessa oli teknisiä ongelmia, niin talousvaliokunta antoi keskiviikkona yksimielisen mietinnön, joka asettuu puoltamaan aloitteen sisältöä. Valiokunta edellyttää, että aloitteen tavoitteen toteuttamiseksi vaadittavat lainsäädäntömuutokset valmistellaan yhteistyössä aloitteen ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa ja tuodaan eduskunnalle mahdollisimman pian.

Myös vakuutuslääkäreiden aseman muuttamiseen tähtäävä kansalaisaloite sai myönteisemmän vastaanoton, vaikkei tullutkaan sellaisenaan hyväksytyksi. Sosiaali ja terveysvaliokunta ehdottaa, että hallitus valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Eduskunta ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa kaadetuistakaan aloitteista, vaan aktiivimallista ja aidosti maksuttomasta toisesta asteesta äänestetään vielä eduskunnan suuressa salissa ensi viikolla.

Aiemminkin kansalaisaloitteet ovat saaneet erilaisia vastaanottoja ja käsittelyjä. Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki eteni lainsäädäntöön alun perin kansalaisaloitteen kautta. Toisaalta aloite perintöveron poistamisesta ei edennyt edes äänestykseen asti, kun hallituspuolueet estivät sen etenemisen eduskunnassa. Vaikka Vasemmistoliitto ei kannata perintöveron poistoa, niin olisimme kuitenkin halunneet, että aloite olisi saanut rehellisen ja perinpohjaisen käsittelyn. Kansalaisaloitteet pitää käsitellä huolellisesti ja rehellisesti, eikä niiden sisällön etenemistä tule kaataa muotoseikkoihin.

Kansalaisaloiteinstituutio on osoittanut, että sillä on tärkeä paikkansa kansanvallassa. Sen avulla kansalaiset voivat nostaa ihmisiä puhuttelevia ja ajankohtaisia asioita päätöksentekoon. Kansalaisaloitelakia tulisi kuitenkin uudistaa siten, etteivät ne vanhene eduskunnan vaihtuessa. Nykyisen lain mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva kansalaisaloite raukeaa eduskunnan vaihtuessa, mikäli sitä ei ole ehditty vielä käsitellä. Tämä pitäisi muuttaa, sillä vaikka eduskunta vaihtuu niin kansa ei.

]]>
4 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269648-kansalaisaloitteiden-erilaiset-kohtalot#comments Aktiivimalli Kansalaisaloite Maksuton toinen aste Vakuutuslääkärit Vammaispalvelut Thu, 14 Feb 2019 15:31:14 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269648-kansalaisaloitteiden-erilaiset-kohtalot
Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269585-kansalaisaloite-maksuttomasta-toisen-asteen-koulutuksesta <p>&nbsp;</p> <p>Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli eilen loppuun kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Käytännössä siis siitä, että kirjoista ja muusta oppimateriaalista tulisi maksutonta lukiossa ja ammattikoulussa. Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa menee niin, että ne osoitetaan johonkin valiokuntaa, joka sitten antaa täysistunnolle mietinnön esityksen hyväksymisestä, hyväksymisestä muutettuna tai hylkäämisestä. Voi myös päättää olla antamatta mietintöä lainkaan.<br /><br />Kansalaisaloitteen ydinsisältö oli vaatimus, että &rdquo;eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.&rdquo;<br /><br />Valtiollisten elinten toimivallan jaossa aloitteessa mainitun selvityksen tekeminen tai lakiuudistuksiin ryhtyminen ei kuulu eduskunnalle, vaan hallitukselle, eikä eduskunnalla ole käytössään tällaiseen tarvittavaa valmistelukoneistoa. Tähän muotovirheeseen vedoten valiokunta hallituspuolueiden enemmistön voimin hylkäsi aloitteen. Hallituspuolueen edustajat sen jälkeen ovat antaneet ymmärtää, että valiokunta olisi muotovirheen takia ollut pakotettu toimimaan näin.<br /><br />Sinänsä on täysin totta, ettei eduskunta voisi sellaisenaan hyväksyä aloitetta. Se ei kuitenkaan ole lähellekään koko totuus.<br /><br />Eduskunta olisi nimittäin voinut asiallisesti toteuttaa aloitteen laatijoiden ja allekirjoittajien tahdon varsin helposti. Sivistysvaliokunta olisi vain tehnyt aloitteesta mietinnön, joka muodollisesti ei hyväksy aloitetta sellaisenaan, mutta johon sisältyy hallitukselle osoitettu ja sisällöltään kansalaisaloitetta vastaava lausuma. Lausumat ovat eduskunnan hallitukselle osoittamia toimeksiantoja. Lausuman hyväksymällä eduskunta velvoittaisi hallituksen ryhtymään aloitteessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Juuri näin oppositioryhmät (pl. PS) esittävät, että valiokunta tekisi, mutta tämä ei hallituspuolueille käynyt. Ja kun hallituspuolueilla on valiokunnassa enemmistö, niin äänestettäessä asiasta kävi miten kävi.<br /><br />Perustuslakivaliokunta on kansalaisaloitteita koskevissa kannanotoissaan nimenomaan katsonut, ettei aloitteiden tekijöiltä voi edellyttää täyttä lainvalmistelun tai poliittisen prosessin osaamista ja valiokunnat voivat tehdä niihin tarvittavia korjauksia niissä tarkoitettujen asioiden edistämiseksi. Sivistysvaliokunta olisi siis helposti voinut aloitteesta antamassaan mietinnössä tehdä lausuman, jolla ohjataan kansalaisaloitteeseen sisältyvä toimeksianto oikeaan paikkaan, eli hallitukselle.<br /><br />Miksi siis näin ei tehty?<br /><br />Vastaus löytyy hallituspuoleista. Ne eivät löytäneet keskenään sopua, miten aloitteen sisältöön piti suhtautua. Erityisesti yksi hallituspuolue (no names!) ei halua laajentaa koulutuksen maksuttomuutta ja aloitteeseen suhtautumisesta oli tulossa vaikea dilemma hallituspuolueiden välille. Niinpä kansalaisaloitteeseen sisältyvä muotovirhe oli helppo tekosyy sivuuttaa ikävä kysymys ja heivata koko aloite roskakoriin. Oppositiopuolueet jättivät mietintöön vastalauseen, mutta se on ymmärrettävästi aloitteen tekijöille laiha lohtu.<br /><br />Muodollisesti siis hallituspuolueet sivistysvaliokunnassa toimivat täysin eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että niillä olisi halutessaan ollut myös kaikki mahdollisuudet toimia toisin.</p> <p><br /><a href="http://www.valtteriaaltonen.fi">www.valtteriaaltonen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli eilen loppuun kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Käytännössä siis siitä, että kirjoista ja muusta oppimateriaalista tulisi maksutonta lukiossa ja ammattikoulussa. Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa menee niin, että ne osoitetaan johonkin valiokuntaa, joka sitten antaa täysistunnolle mietinnön esityksen hyväksymisestä, hyväksymisestä muutettuna tai hylkäämisestä. Voi myös päättää olla antamatta mietintöä lainkaan.

Kansalaisaloitteen ydinsisältö oli vaatimus, että ”eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.”

Valtiollisten elinten toimivallan jaossa aloitteessa mainitun selvityksen tekeminen tai lakiuudistuksiin ryhtyminen ei kuulu eduskunnalle, vaan hallitukselle, eikä eduskunnalla ole käytössään tällaiseen tarvittavaa valmistelukoneistoa. Tähän muotovirheeseen vedoten valiokunta hallituspuolueiden enemmistön voimin hylkäsi aloitteen. Hallituspuolueen edustajat sen jälkeen ovat antaneet ymmärtää, että valiokunta olisi muotovirheen takia ollut pakotettu toimimaan näin.

Sinänsä on täysin totta, ettei eduskunta voisi sellaisenaan hyväksyä aloitetta. Se ei kuitenkaan ole lähellekään koko totuus.

Eduskunta olisi nimittäin voinut asiallisesti toteuttaa aloitteen laatijoiden ja allekirjoittajien tahdon varsin helposti. Sivistysvaliokunta olisi vain tehnyt aloitteesta mietinnön, joka muodollisesti ei hyväksy aloitetta sellaisenaan, mutta johon sisältyy hallitukselle osoitettu ja sisällöltään kansalaisaloitetta vastaava lausuma. Lausumat ovat eduskunnan hallitukselle osoittamia toimeksiantoja. Lausuman hyväksymällä eduskunta velvoittaisi hallituksen ryhtymään aloitteessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Juuri näin oppositioryhmät (pl. PS) esittävät, että valiokunta tekisi, mutta tämä ei hallituspuolueille käynyt. Ja kun hallituspuolueilla on valiokunnassa enemmistö, niin äänestettäessä asiasta kävi miten kävi.

Perustuslakivaliokunta on kansalaisaloitteita koskevissa kannanotoissaan nimenomaan katsonut, ettei aloitteiden tekijöiltä voi edellyttää täyttä lainvalmistelun tai poliittisen prosessin osaamista ja valiokunnat voivat tehdä niihin tarvittavia korjauksia niissä tarkoitettujen asioiden edistämiseksi. Sivistysvaliokunta olisi siis helposti voinut aloitteesta antamassaan mietinnössä tehdä lausuman, jolla ohjataan kansalaisaloitteeseen sisältyvä toimeksianto oikeaan paikkaan, eli hallitukselle.

Miksi siis näin ei tehty?

Vastaus löytyy hallituspuoleista. Ne eivät löytäneet keskenään sopua, miten aloitteen sisältöön piti suhtautua. Erityisesti yksi hallituspuolue (no names!) ei halua laajentaa koulutuksen maksuttomuutta ja aloitteeseen suhtautumisesta oli tulossa vaikea dilemma hallituspuolueiden välille. Niinpä kansalaisaloitteeseen sisältyvä muotovirhe oli helppo tekosyy sivuuttaa ikävä kysymys ja heivata koko aloite roskakoriin. Oppositiopuolueet jättivät mietintöön vastalauseen, mutta se on ymmärrettävästi aloitteen tekijöille laiha lohtu.

Muodollisesti siis hallituspuolueet sivistysvaliokunnassa toimivat täysin eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että niillä olisi halutessaan ollut myös kaikki mahdollisuudet toimia toisin.


www.valtteriaaltonen.fi

]]>
10 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269585-kansalaisaloite-maksuttomasta-toisen-asteen-koulutuksesta#comments Kansalaisaloite Maksuton toinen aste Wed, 13 Feb 2019 14:19:28 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269585-kansalaisaloite-maksuttomasta-toisen-asteen-koulutuksesta
Kansalaisaloitteet virattomia - Hallitus päättää http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa <p>Aktiivimallia vastaan kerättiin kansalaisaloitteella hyvin lyhyessä ajassa muistaakseni yli 140 000 allekirjoitusta. Demokratia tarvitsee omat vippaskonstinsa kyetäkseen edustamaan harvainvaltaa, ja kansalaisaloiteet ovat juuri näitä vippaskonsteja.</p><p>On näet aivan sama allekirjoittaako aloitteen 100 000 &nbsp;tai 500 000 henkilöä, &nbsp;sillä jos aloite ei ole hallituksen mieleen niin se torppaa sen valiokunnassa, jossa sillä on enemmistö.</p><p>Kansalaisaloite ei päädy eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx" title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx</a></p><p>Lähden vähitellen Ruotsiin ja Tanskaan. Keskustelkaa. Uskokaa Sipilään, kokkareihin ja sinisiin.</p><p>Demokratian vippaskonsteihin ei Suomessa kannata luottaa. Kansalaisaloitteet on luotu varaventtiileiksi. Kohun laannuttua ne unohdetaan ja haudataan.</p><p>Kätevää, eikö vain?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallia vastaan kerättiin kansalaisaloitteella hyvin lyhyessä ajassa muistaakseni yli 140 000 allekirjoitusta. Demokratia tarvitsee omat vippaskonstinsa kyetäkseen edustamaan harvainvaltaa, ja kansalaisaloiteet ovat juuri näitä vippaskonsteja.

On näet aivan sama allekirjoittaako aloitteen 100 000  tai 500 000 henkilöä,  sillä jos aloite ei ole hallituksen mieleen niin se torppaa sen valiokunnassa, jossa sillä on enemmistö.

Kansalaisaloite ei päädy eduskunnan käsiteltäväksi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_32+2018.aspx

Lähden vähitellen Ruotsiin ja Tanskaan. Keskustelkaa. Uskokaa Sipilään, kokkareihin ja sinisiin.

Demokratian vippaskonsteihin ei Suomessa kannata luottaa. Kansalaisaloitteet on luotu varaventtiileiksi. Kohun laannuttua ne unohdetaan ja haudataan.

Kätevää, eikö vain?

 

 

]]>
7 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa#comments Aktiivimalli Demokratia Kansalaisaloite Puoluekuri Valiokunnat Wed, 13 Feb 2019 13:12:26 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269581-kansalaisaloitteet-virattomia-hallitus-paattaa
Sivistyslakivaliokunnan toiminta ei ole sivistynyttä http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269544-sivistysvaliokunnan-toiminta-ei-ole-sivistynytta <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005999095.html">Eduskunnan valiokunta hylkäsi maksuttoman toisen asteen koulutuksen, koska kansalais&shy;aloitteen vaatima selvitys ei sen mielestä kuulunut eduskunnalle</a>&nbsp;(HS 12.2.2019) on säälittävä esitys.&nbsp;</p><p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607">Kansalaisaloite</a>&nbsp;alkaa näin:</p><p><em>&quot;Me allekirjoittaneet Suomen kansalaiset vaadimme, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella. &quot;</em></p><p>Itse opiskelin toisella asteella 1990-luvulla, ja jo tuolloin oli selvää että oppikirjabisnes on läpikohtaisin mätää. Kirjoista tehtiin uusia painoksia pelkästään rahastustarkoituksessa, ja oppikirjat olivat tulonlähde sekä kustantajille että niitä kirjoittaville opettajille.</p><p>Meno ei käsittääkseni ole muuttunut, ja siksipä kansalaisaloite oli järkevä. En kuitenkaan kannata sitä, että verorahoilla rahoitetaan kustantaja- ja kirjanlaatijaryöväreitä, vaan sen sijaan eduskunta voisi säätää lailla sen, että toisen asteen opetusohjelmien suorittamiseen tarvittavat oppimateriaalit on laitettava ilmaiseksi kaikkien saataville verkkoon.</p><p>Englanniksi materiaalia löytyykin jo tavallista oppikirjaa inspiroivammassa muodossa:&nbsp;https://www.khanacademy.org/, mutta Suomi on verkko-oppimisen takapajula. Todennäköisesti juuri siksi, että liian moni hyötyy kirjarumbasta.</p><p>Sen lisäksi että itse aloite oli hyvä, niin eduskunta käveli myös koko kansalaisaloitejärjestelmän yli. Kannustan jokaista sivistyslakivaliokunnan jäsentä häpeämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan valiokunta hylkäsi maksuttoman toisen asteen koulutuksen, koska kansalais­aloitteen vaatima selvitys ei sen mielestä kuulunut eduskunnalle (HS 12.2.2019) on säälittävä esitys. 

Kansalaisaloite alkaa näin:

"Me allekirjoittaneet Suomen kansalaiset vaadimme, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella. "

Itse opiskelin toisella asteella 1990-luvulla, ja jo tuolloin oli selvää että oppikirjabisnes on läpikohtaisin mätää. Kirjoista tehtiin uusia painoksia pelkästään rahastustarkoituksessa, ja oppikirjat olivat tulonlähde sekä kustantajille että niitä kirjoittaville opettajille.

Meno ei käsittääkseni ole muuttunut, ja siksipä kansalaisaloite oli järkevä. En kuitenkaan kannata sitä, että verorahoilla rahoitetaan kustantaja- ja kirjanlaatijaryöväreitä, vaan sen sijaan eduskunta voisi säätää lailla sen, että toisen asteen opetusohjelmien suorittamiseen tarvittavat oppimateriaalit on laitettava ilmaiseksi kaikkien saataville verkkoon.

Englanniksi materiaalia löytyykin jo tavallista oppikirjaa inspiroivammassa muodossa: https://www.khanacademy.org/, mutta Suomi on verkko-oppimisen takapajula. Todennäköisesti juuri siksi, että liian moni hyötyy kirjarumbasta.

Sen lisäksi että itse aloite oli hyvä, niin eduskunta käveli myös koko kansalaisaloitejärjestelmän yli. Kannustan jokaista sivistyslakivaliokunnan jäsentä häpeämään.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleissa.

]]>
3 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269544-sivistysvaliokunnan-toiminta-ei-ole-sivistynytta#comments Eduskunta Kansalaisaloite Oppimateriaalit Toisen asteen koulutus Tue, 12 Feb 2019 21:24:07 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269544-sivistysvaliokunnan-toiminta-ei-ole-sivistynytta
Reilu meininki? http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268887-reilu-meininki <p>Pitemmän aikaa on mietityttänyt tämä konsepti, josta Suomikin aikoinaan tunnettiin. Nimittäin <strong>reiluus</strong>. Muistatko vielä sen ajan?<br /><br />Tässä viimeisen noin neljän vuoden aikana olen nähnyt ennennäkemätöntä härskiyttä toteutettavan poliittisella areenalla, että välillä pitää ihan nipistää itseäni varmistaakseni, että olen hereillä.<br /><br />Otetaanpa ihan pieni aikamatka taaksepäin. Ohitetaan nyt viimeisimmät ulostulot, kuten Case Esperi ja Oulun raiskausvyyhti. Ohitetaan 2018 syksyn Soini Gate. Ohitetaan kansaa kyykyttävä aktiivimalli. Ohitetaan vuoden 2017 kesän <em>coup d&#39;etat</em>, jossa Sipilä epädemokraattisella poliittisella teatterilla kikkaili demokraattisesti valitun puolueen puheenjohtajan pois hallituksesta ja päästi hallitukseen sisään vastamuodostetun uuden &#39;Sininen tulevaisuus&#39;-puolueen ja sen mukana Soinin, joka oli juuri hävinnyt Perusuomalaisten puheenjohtajavaalit Halla-aholle. Ohitetaan Sipilän itsensä Suomeen masinoima hallitsematon siirtolaisten hyökyaalto, villaisella painetut sekä pimitetyt terroriteot. Ohitetaan kaikki se mittava <a href="http://www.jyrkinen.fi/mietteet/korruptio-suomessa.html" target="_blank">korruption vyyhti</a>, joka on tällä hallituskaudella kukoistanut.<br />Mennään ihan eduskuntakauden alkuun vuoteen 2015, kun kansalta leikataan moninaisissa eri muodoissa samalla, kun kehotetaan kansaa puhaltamaan yhteen hiileen ja &#39;osallistumaan talkoisiin&#39;.<br /><br />Mennään siihen hetkeen, kun kansanedustajat päättivät jälleen nostaa omaa palkkaansa. Mikä uskomaton asetelma! Ei mitään vastuita tai velvollisuuksia näillä kansan &#39;edustajilla&#39;. Mutta kovasti on palkitsemista.<br /><br /><strong>Kansalle keppiä. Herroille porkkanaa.</strong><br /><br />Samalla, kun koko <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/" target="_blank">kansasta arviolta 9% tekee &#39;talkoohengessä&#39; ilmaistyötä</a>, kehtaavat kansanedustajat nostaa omia palkkioitaan. Totean vaan, että onpa hävytöntä.<br /><br />Kyllä maailmalla naurettaisiin Suomen reiluuden irvikuvalle.<br /><br />Ja kaiken taustalla on tietysti syvälle juurtunut <strong>poliittinen korruptio.</strong><br /><br /><strong>Yksi tökeröimpiä ilmentymiä tästä poliittisesta korruptiosta</strong> on tietysti Keskustan johtohahmon Sipilän valtion varoilla tehdyt hämäräbisnekset, joista <a href="https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/" target="_blank">Seurassakin</a> uutisoitiin. Toinen on Kokoomuksen peittelemätön hyväveli-korruptio, jossa poliittista asemaa käytetään kerta toisensa jälkeen oman edun tavoitteluun sekä kaverien luvattomien tai laittomien bisneksien piilotteluun.<br /><br />Sanoisin, että kaiken tämän taustalla on se, että tämä itselleen yhteisestä laarista kahmiva poliittinen eliitti yksinkertaisesti ajattelee olevansa muiden, ja itseasiassa koko muun yhteiskunnan, yläpuolella. Heille me, jotka emme kuulu eliittiin, olemme pelkkiä alemman kastin työmyyriä.<br />Ja tässä tulee muistaa, että vaikuttimet näillä kahdella puolueella kaikissa päätöksissä, kansalta leikkaavissa, näennäisen humanitäärisissä ja työkokeilu/työkurssituskuvioissa on aina se, että joku heidän hyväveljistä kostuu siitä jotenkin. Se mikä leikataan kansalta, voidaan siirtää yritystueksi jne.<br /><br />Ja joka kerta, kun uusi eduskunta kokoontuu päättäämään palkoistaan, he käytännössä ilmoittavat:<br /><br /><strong>&quot;Me emme kuulu teihin rahvas, olemme teidän yläpuolella.&quot;</strong><br /><br />On toki poikkeuksiakin, myönnettäköön se. Myönnettäköön myös, että nämä poikkeukset ovat niin pieni määrä prosentuaalisesti, että voidaan suoraan pyöristää kyseinen vinouma pois.<br /><br />Jos sua kuten mua sylettää tämänlainen toiminta, niin nyt on aika saada äänesi kuuluviin. Nimittäin on asetettu vireille kansalaisaloite, jonka tarkoitus on tuoda reiluutta kansanedustajien palkkoihin. Toki tämä on vain alkua, mutta jostain se on aloitettava.<br /><br /><strong>Käy katsomassa allaolevasta linkistä kansalaisaloite.</strong> Jos pidät näkemästäsi, älä epäröi vaan allekirjoita se samantien ja jaa se myös sosiaalisessa mediassa. Ole osa muutosta parempaan!<br />&nbsp;</p><p><strong>Kansalaisaloite:</strong><br /><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3812" target="_blank">Kansanedustajan palkkiot sitoutettaviksi läpinäkyvään mittariin</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitemmän aikaa on mietityttänyt tämä konsepti, josta Suomikin aikoinaan tunnettiin. Nimittäin reiluus. Muistatko vielä sen ajan?

Tässä viimeisen noin neljän vuoden aikana olen nähnyt ennennäkemätöntä härskiyttä toteutettavan poliittisella areenalla, että välillä pitää ihan nipistää itseäni varmistaakseni, että olen hereillä.

Otetaanpa ihan pieni aikamatka taaksepäin. Ohitetaan nyt viimeisimmät ulostulot, kuten Case Esperi ja Oulun raiskausvyyhti. Ohitetaan 2018 syksyn Soini Gate. Ohitetaan kansaa kyykyttävä aktiivimalli. Ohitetaan vuoden 2017 kesän coup d'etat, jossa Sipilä epädemokraattisella poliittisella teatterilla kikkaili demokraattisesti valitun puolueen puheenjohtajan pois hallituksesta ja päästi hallitukseen sisään vastamuodostetun uuden 'Sininen tulevaisuus'-puolueen ja sen mukana Soinin, joka oli juuri hävinnyt Perusuomalaisten puheenjohtajavaalit Halla-aholle. Ohitetaan Sipilän itsensä Suomeen masinoima hallitsematon siirtolaisten hyökyaalto, villaisella painetut sekä pimitetyt terroriteot. Ohitetaan kaikki se mittava korruption vyyhti, joka on tällä hallituskaudella kukoistanut.
Mennään ihan eduskuntakauden alkuun vuoteen 2015, kun kansalta leikataan moninaisissa eri muodoissa samalla, kun kehotetaan kansaa puhaltamaan yhteen hiileen ja 'osallistumaan talkoisiin'.

Mennään siihen hetkeen, kun kansanedustajat päättivät jälleen nostaa omaa palkkaansa. Mikä uskomaton asetelma! Ei mitään vastuita tai velvollisuuksia näillä kansan 'edustajilla'. Mutta kovasti on palkitsemista.

Kansalle keppiä. Herroille porkkanaa.

Samalla, kun koko kansasta arviolta 9% tekee 'talkoohengessä' ilmaistyötä, kehtaavat kansanedustajat nostaa omia palkkioitaan. Totean vaan, että onpa hävytöntä.

Kyllä maailmalla naurettaisiin Suomen reiluuden irvikuvalle.

Ja kaiken taustalla on tietysti syvälle juurtunut poliittinen korruptio.

Yksi tökeröimpiä ilmentymiä tästä poliittisesta korruptiosta on tietysti Keskustan johtohahmon Sipilän valtion varoilla tehdyt hämäräbisnekset, joista Seurassakin uutisoitiin. Toinen on Kokoomuksen peittelemätön hyväveli-korruptio, jossa poliittista asemaa käytetään kerta toisensa jälkeen oman edun tavoitteluun sekä kaverien luvattomien tai laittomien bisneksien piilotteluun.

Sanoisin, että kaiken tämän taustalla on se, että tämä itselleen yhteisestä laarista kahmiva poliittinen eliitti yksinkertaisesti ajattelee olevansa muiden, ja itseasiassa koko muun yhteiskunnan, yläpuolella. Heille me, jotka emme kuulu eliittiin, olemme pelkkiä alemman kastin työmyyriä.
Ja tässä tulee muistaa, että vaikuttimet näillä kahdella puolueella kaikissa päätöksissä, kansalta leikkaavissa, näennäisen humanitäärisissä ja työkokeilu/työkurssituskuvioissa on aina se, että joku heidän hyväveljistä kostuu siitä jotenkin. Se mikä leikataan kansalta, voidaan siirtää yritystueksi jne.

Ja joka kerta, kun uusi eduskunta kokoontuu päättäämään palkoistaan, he käytännössä ilmoittavat:

"Me emme kuulu teihin rahvas, olemme teidän yläpuolella."

On toki poikkeuksiakin, myönnettäköön se. Myönnettäköön myös, että nämä poikkeukset ovat niin pieni määrä prosentuaalisesti, että voidaan suoraan pyöristää kyseinen vinouma pois.

Jos sua kuten mua sylettää tämänlainen toiminta, niin nyt on aika saada äänesi kuuluviin. Nimittäin on asetettu vireille kansalaisaloite, jonka tarkoitus on tuoda reiluutta kansanedustajien palkkoihin. Toki tämä on vain alkua, mutta jostain se on aloitettava.

Käy katsomassa allaolevasta linkistä kansalaisaloite. Jos pidät näkemästäsi, älä epäröi vaan allekirjoita se samantien ja jaa se myös sosiaalisessa mediassa. Ole osa muutosta parempaan!
 

Kansalaisaloite:
Kansanedustajan palkkiot sitoutettaviksi läpinäkyvään mittariin

 

]]>
9 http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268887-reilu-meininki#comments Kansalaisaloite Kansanedustajien palkat Poliittinen korruptio Reiluus Sun, 03 Feb 2019 08:23:00 +0000 Wille Dahl http://willedebaucherdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268887-reilu-meininki
Kansalaisaloite kansallisen keskustelualustan perustamisesta http://heikkivhkuopus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268470-kansalaisaloite-kansallisen-keskustelualustan-perustamisesta <p>Ihminen on aina enemmän tai vähemmän sosiaalinen olento; kanssakäyminen toisten kanssa on meille jokaiselle henkisen tasapainon ja kaikkinaisen fyysisenkin hyvinvoinnin ylläpitämiseksi välttämätöntä. Ne harvat, jotka viihtyvät itsekseen ja näin tahtovat elää elämänsä yksin ilman erityisempiä kontakteja maailmaan - välttämättömiä perustarpeita lukuun ottamatta ja ne, jotka tahtovat syystä tai toisesta (henkinen kehitys, kertakaikkinen - ymmärrettävä - pettymys ihmiseen) viettää aikansa ja elämänsä pienissä muista eristäytyneissä ryhmissä ovat marginaalinen, ylivoimainen vähemmistö kansastamme. Ja tämä mahdollisuus heille suotakoon.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta meidän &rdquo;tavallisten&rdquo; keskivertoihmisten tarve kommunikoida keskenämme arkielämän asioista, kokemistamme tapahtumista, ottaa kantaa asioihin ja ajoittain vain olla yhteydessä toisten kanssa huviksemme on perustarpeena niin syvällä meissä, että olemme auliit uhraamaan sen tähden - kuten olemme havainneet - paljon: annamme tämän kaiken mainitun mahdollistavien&nbsp; &rdquo;ilmaisten&rdquo; palvelujen tarjoajille näihin palveluihin jatkuvasti kirjautumalla palkkioksi henkilökohtaiset tietomme, ystäviemme nimet, sijaintimme, terveystietomme, itseasiassa informaation koko elämänkulustamme ja ristiriitaisesti jopa mielenrauhammekin tavoitellessamme sosiaalisessa mediassa hyväksyntää ja ylläpitääksemme siteitä niihin ihmisiin joilta sitä hyväksyntää tahdomme&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten olemme moninaisista paljastuksista tulleet huomaamaan, ei nykyinen yksityisyritysten luoma järjestelmä todellakaan ole oikea tapa toteuttaa sosiaalista kanssakäymistämme virtuaalimaailmassa. Vuotanut tieto yritysten tiedonkeruusta, algoritmien avulla käyttäytymisen ja mielialamme manipuloinnista tai laajemmin niiden toimintatavoista ja -motiiveista ei todennäköisestikään ole lainkaan edes nykyisen jo osittain tahriintuneen kiiltokuvamaisen kaunista. Mutta kun ihmisen on pakko kommunikoida eikä vaihtoehtoa ole, se, ihminen kaikista paljastuksista huolimatta sinne alati kirjautuu ja samalla kun se virkistää itseään siellä jutustelemalla, tarjoaa se jälleen kerran päivittäisen annoksen informaatiota elämänkulustaan kyseiselle yritykselle. Mikä pahinta, me emme itseasiassa lainkaan tiedä kuinka paljon yksittäiset yritykset keräävät dataa toiminnastamme palvelujensa ulkopuolella; tarkoitan luvallista ja luvatonta seurantaa toisten yritysten sivuilla vieraillessamme. Yksi pahimmista kuviteltavissa olevista skenaarioista on, että suurimmat nettiyritykset yhdistyisivät ja sitten ne yhdistävät kaiken itsekseen kokoamansa informaation meistä yhteen ja samaan kansioon. Entä jos tällainen suunnitelma on jo vireillä? Jos näin olisikin, emme voi asiasta tietää koska yksityisyritykset voivat toimia niin paljon vapaammin ja vastuuttomammin, aivan toisin kuin jos kyseessä olisi meidän yhteinen, valtiollinen toimija, jota voisimme helpommin valvoa ja jolla olisi velvollisuus olla läpinäkyvä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oheisessa alustuksessa nostin esiin vain muutamia seikkoja, joiden vuoksi meidän tulisi mitä pikimmiten käynnistää kansallinen hanke uudenlaisen mainos- ja manipulointivapaan sosiaalisen median toiminta-alustan luomiseksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kansallinen somealusta ei ole lainkaan mahdoton ajatus. Jos tahtoa löytyy, taloudelliset ja työvoimaresurssit sen rakentamiseksi löytyisivät helposti. Tarvitsemme vain päättäjien hyväksynnän asialle, sitten voisimme alkaa järjestelmään asiaa käytännössä. Jonkinlainen starttiraha asialle pitäisi saada, sitten voisimme selvittää asiasta kiinnostuneiden joukosta - joka todennäköisesti olisi koko nykyiseen yksityisyritysten kaikkinaiseen hämärään vehkeilyyn ja verhojen takana tapahtuvaan päätöksentekoon kyllästynyt kansa - ne, jotka lähtisivät vetämään asiaa eteenpäin - vaikkapa vapaaehtoisesti tai pientä korvausta vastaan; pääasia että luomme uudenlaisen systeemin. Työttömiä insinöörejä maassamme riittää, valtion byrokraattisesta koneistosta on taatusti helposti irrotettavissa tietoa ja taitoja kyseisessä asiassa omaavia henkilöitä johonkin oikeasti tärkeään. Jonkinlaiset tilat järjestyisivät kädenkäänteessä ja asiaa voitaisiin kehitellä myös tietoteknisten laitteiden ja keksintöjen välityksellä virtuaalimaailmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Avainsanoja tämän alustan luomisessa olisivat avoimuus - käyttäjät tietäisivät ja voisivat olla varmoja, ettei ainoakaan (aina jonkin tahon taloudellista tai valtaan liittyvää etua ajava) yksityisyritys ole järjestelmässä mukana minkäänlaisena sisällöllisenä vaikuttajana. Ja toisaalta kun uudessa kansallisessa somessa perustetaan vertaisryhmiä ja muita vastaavia pienempiä piirejä, olisi jokaisella mahdollisuus tuoda esiin arkaluonteisia asioita nimettömänä niin tahtoessaan. Mutta kumminkin tämän kansallisen somen käyttäminen edellyttäisi varmennuttua kirjautumista, eli jokainen palvelua käyttävä toimii siellä omalla nimellään. Jo tämä yksistään puhdistaisi ja osaltaan nostaisi virtuaalisen kanssakäymisemme yleistä tasoa. Puskista loukkaavien ja perustelematta jätettyjen kritisointien julkituominen vähenisi huomattavasti. Ja hiljalleen tällaiset ajattelemattomat &rdquo;keskustelijat&rdquo; kansankiihotusyrityksineen jätettäisiin ala-arvoisina huutelemaan itselleen ja näin käydessä nämä tyhjät tynnyrit alkaisivat miettimään asioita laajemmin ja palaisivat sitten takaisin järkevään keskusteluun kykenevinä - näin koska se tarve olla piireissä, kuulua yhteisöön on jokaisella suuri.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Henkilökohtaiselta tasolta perustelen kyseisen systeemin luomista näin: Minä tahdon olla ajoittain yhteydessä joihinkin läheisiini ja tuttaviini, mutten tahdo tehdä sitä sellaisessa virtuaaliympäristössä, jonka toimintatavoista minulla ei ole mitään tietoa. Jossakin vaiheessa elämääni saattaisin tahtoa keskustella jostakin ja saada tukea jossain asiassa sellaisten kanssa, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta, siis ymmärrystä, jota lähimmässä ystäväpiirissäni ei ole. Tahtoisin (ja minulla pitäisi olla helppo väylä) kommentoida ja esittää uusia ajatuksia jollekin yhteisin varoin ylläpitämällemme taholle, vaikkapa Ylelle, mutta en tahdo sen tapahtuvan yksityisyrityksen kautta. Ja tähän liittyy se, että myös muut voisivat ottaa samaan asiaan kantaa ja näin kaikkien tahojen portinvartijat massan &rdquo;painostuksesta&rdquo; olisivat pakotettuja kuuntelemaan vaihtoehtoja tosissaan (ja nämä portinvartijat myös säännöllisesti vaihdettaisiin uusiutumisen ja kehityksen nimissä).&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Usein luon itselleni väliaikaisen tilin voidakseni ottaa yhteyttä johonkin mediassa puhuneeseen ihmiseen korjatakseni tai laajentaakseni tämän näkemystä käsittelemästään aiheesta; eli tahtoisin että meillä olisi kansallinen kontaktikirja, jossa jokainen meistä voi niin tahtoessaan olla helposti tavoitettavissa. Tämänkään ei tulisi olla yksityisyritysten hallussa oleva asia. Tahdon, että jokaisella meistä todellakin olisi ääni. Nykyinen mediajärjestelmä on todellisuudessa ylhäältä alas sanelua; tavallinen kansalainen saattaa omata asiasta paremman käsityksen, mutta tällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä sanomaan ja vaikuttamaan asiassa, koska media suosii aina muutamia tiettyjä yksilöitä. Kysyn: ovatko nämä aina äänensä kuuluville saavat tehneet meille kauniin maailman? Kun lähes jokaisessa ohjelmassa ja haastattelussa toimittaja sanoo, että kuulijalla tai katsojalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun, on se loukkaavaa; sinne lähettyjä viestejä ohitetaan niitä lukematta ja vaikka viesti menisikin läpi, on se vain tippa mediavaltameressä, jonka koostumus ei siitä viestistä lainkaan muutu.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Meillä jokaisella pitäisi olla aina mahdollisuus helppoon yhteydenottoon kehen tahansa tärkeässä asemassa olevaan yksilöön (ja heillä velvollisuus vastata), toisin kuin yksityisyritysten hallitsemassa maailmassa, jossa johtotaso voi huoleti ohittaa viestit ja haastattelupyynnöt ihan mihin tahansa järjettömään seikkaan vedoton. &rdquo;Yrityssalaisuus&rdquo;, &rdquo;en voi kommentoida, koska asian käsittely on kesken&rdquo;, &rdquo;olen lomalla, ota yhteyttä viestintäosastoomme&rdquo; (jotka hekin, jos sattuvat vastaamaan vastaavat ympäripyöreästi ja ystävällisesti; siis eivät vastaa).</p><p>&nbsp;&nbsp; Tällainen, hieman tässä avaamani kansalaisten ja myös esiin nostamieni tiettyjen rahoittamiemme tahojen yhteinen virtuaalialusta olisi kaikkinaisen kommunikointimme ja yhteiskunnallisen kehityksemme kannalta ehdottoman tärkeää luoda. Se ei vaadi toteutuakseen mitään muuta kuin että se tehdään.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihminen on aina enemmän tai vähemmän sosiaalinen olento; kanssakäyminen toisten kanssa on meille jokaiselle henkisen tasapainon ja kaikkinaisen fyysisenkin hyvinvoinnin ylläpitämiseksi välttämätöntä. Ne harvat, jotka viihtyvät itsekseen ja näin tahtovat elää elämänsä yksin ilman erityisempiä kontakteja maailmaan - välttämättömiä perustarpeita lukuun ottamatta ja ne, jotka tahtovat syystä tai toisesta (henkinen kehitys, kertakaikkinen - ymmärrettävä - pettymys ihmiseen) viettää aikansa ja elämänsä pienissä muista eristäytyneissä ryhmissä ovat marginaalinen, ylivoimainen vähemmistö kansastamme. Ja tämä mahdollisuus heille suotakoon.

   Mutta meidän ”tavallisten” keskivertoihmisten tarve kommunikoida keskenämme arkielämän asioista, kokemistamme tapahtumista, ottaa kantaa asioihin ja ajoittain vain olla yhteydessä toisten kanssa huviksemme on perustarpeena niin syvällä meissä, että olemme auliit uhraamaan sen tähden - kuten olemme havainneet - paljon: annamme tämän kaiken mainitun mahdollistavien  ”ilmaisten” palvelujen tarjoajille näihin palveluihin jatkuvasti kirjautumalla palkkioksi henkilökohtaiset tietomme, ystäviemme nimet, sijaintimme, terveystietomme, itseasiassa informaation koko elämänkulustamme ja ristiriitaisesti jopa mielenrauhammekin tavoitellessamme sosiaalisessa mediassa hyväksyntää ja ylläpitääksemme siteitä niihin ihmisiin joilta sitä hyväksyntää tahdomme 

 

Kuten olemme moninaisista paljastuksista tulleet huomaamaan, ei nykyinen yksityisyritysten luoma järjestelmä todellakaan ole oikea tapa toteuttaa sosiaalista kanssakäymistämme virtuaalimaailmassa. Vuotanut tieto yritysten tiedonkeruusta, algoritmien avulla käyttäytymisen ja mielialamme manipuloinnista tai laajemmin niiden toimintatavoista ja -motiiveista ei todennäköisestikään ole lainkaan edes nykyisen jo osittain tahriintuneen kiiltokuvamaisen kaunista. Mutta kun ihmisen on pakko kommunikoida eikä vaihtoehtoa ole, se, ihminen kaikista paljastuksista huolimatta sinne alati kirjautuu ja samalla kun se virkistää itseään siellä jutustelemalla, tarjoaa se jälleen kerran päivittäisen annoksen informaatiota elämänkulustaan kyseiselle yritykselle. Mikä pahinta, me emme itseasiassa lainkaan tiedä kuinka paljon yksittäiset yritykset keräävät dataa toiminnastamme palvelujensa ulkopuolella; tarkoitan luvallista ja luvatonta seurantaa toisten yritysten sivuilla vieraillessamme. Yksi pahimmista kuviteltavissa olevista skenaarioista on, että suurimmat nettiyritykset yhdistyisivät ja sitten ne yhdistävät kaiken itsekseen kokoamansa informaation meistä yhteen ja samaan kansioon. Entä jos tällainen suunnitelma on jo vireillä? Jos näin olisikin, emme voi asiasta tietää koska yksityisyritykset voivat toimia niin paljon vapaammin ja vastuuttomammin, aivan toisin kuin jos kyseessä olisi meidän yhteinen, valtiollinen toimija, jota voisimme helpommin valvoa ja jolla olisi velvollisuus olla läpinäkyvä.

 

Oheisessa alustuksessa nostin esiin vain muutamia seikkoja, joiden vuoksi meidän tulisi mitä pikimmiten käynnistää kansallinen hanke uudenlaisen mainos- ja manipulointivapaan sosiaalisen median toiminta-alustan luomiseksi. 

 

Tämä kansallinen somealusta ei ole lainkaan mahdoton ajatus. Jos tahtoa löytyy, taloudelliset ja työvoimaresurssit sen rakentamiseksi löytyisivät helposti. Tarvitsemme vain päättäjien hyväksynnän asialle, sitten voisimme alkaa järjestelmään asiaa käytännössä. Jonkinlainen starttiraha asialle pitäisi saada, sitten voisimme selvittää asiasta kiinnostuneiden joukosta - joka todennäköisesti olisi koko nykyiseen yksityisyritysten kaikkinaiseen hämärään vehkeilyyn ja verhojen takana tapahtuvaan päätöksentekoon kyllästynyt kansa - ne, jotka lähtisivät vetämään asiaa eteenpäin - vaikkapa vapaaehtoisesti tai pientä korvausta vastaan; pääasia että luomme uudenlaisen systeemin. Työttömiä insinöörejä maassamme riittää, valtion byrokraattisesta koneistosta on taatusti helposti irrotettavissa tietoa ja taitoja kyseisessä asiassa omaavia henkilöitä johonkin oikeasti tärkeään. Jonkinlaiset tilat järjestyisivät kädenkäänteessä ja asiaa voitaisiin kehitellä myös tietoteknisten laitteiden ja keksintöjen välityksellä virtuaalimaailmassa.

 

Avainsanoja tämän alustan luomisessa olisivat avoimuus - käyttäjät tietäisivät ja voisivat olla varmoja, ettei ainoakaan (aina jonkin tahon taloudellista tai valtaan liittyvää etua ajava) yksityisyritys ole järjestelmässä mukana minkäänlaisena sisällöllisenä vaikuttajana. Ja toisaalta kun uudessa kansallisessa somessa perustetaan vertaisryhmiä ja muita vastaavia pienempiä piirejä, olisi jokaisella mahdollisuus tuoda esiin arkaluonteisia asioita nimettömänä niin tahtoessaan. Mutta kumminkin tämän kansallisen somen käyttäminen edellyttäisi varmennuttua kirjautumista, eli jokainen palvelua käyttävä toimii siellä omalla nimellään. Jo tämä yksistään puhdistaisi ja osaltaan nostaisi virtuaalisen kanssakäymisemme yleistä tasoa. Puskista loukkaavien ja perustelematta jätettyjen kritisointien julkituominen vähenisi huomattavasti. Ja hiljalleen tällaiset ajattelemattomat ”keskustelijat” kansankiihotusyrityksineen jätettäisiin ala-arvoisina huutelemaan itselleen ja näin käydessä nämä tyhjät tynnyrit alkaisivat miettimään asioita laajemmin ja palaisivat sitten takaisin järkevään keskusteluun kykenevinä - näin koska se tarve olla piireissä, kuulua yhteisöön on jokaisella suuri. 

 

Henkilökohtaiselta tasolta perustelen kyseisen systeemin luomista näin: Minä tahdon olla ajoittain yhteydessä joihinkin läheisiini ja tuttaviini, mutten tahdo tehdä sitä sellaisessa virtuaaliympäristössä, jonka toimintatavoista minulla ei ole mitään tietoa. Jossakin vaiheessa elämääni saattaisin tahtoa keskustella jostakin ja saada tukea jossain asiassa sellaisten kanssa, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta, siis ymmärrystä, jota lähimmässä ystäväpiirissäni ei ole. Tahtoisin (ja minulla pitäisi olla helppo väylä) kommentoida ja esittää uusia ajatuksia jollekin yhteisin varoin ylläpitämällemme taholle, vaikkapa Ylelle, mutta en tahdo sen tapahtuvan yksityisyrityksen kautta. Ja tähän liittyy se, että myös muut voisivat ottaa samaan asiaan kantaa ja näin kaikkien tahojen portinvartijat massan ”painostuksesta” olisivat pakotettuja kuuntelemaan vaihtoehtoja tosissaan (ja nämä portinvartijat myös säännöllisesti vaihdettaisiin uusiutumisen ja kehityksen nimissä). 

   Usein luon itselleni väliaikaisen tilin voidakseni ottaa yhteyttä johonkin mediassa puhuneeseen ihmiseen korjatakseni tai laajentaakseni tämän näkemystä käsittelemästään aiheesta; eli tahtoisin että meillä olisi kansallinen kontaktikirja, jossa jokainen meistä voi niin tahtoessaan olla helposti tavoitettavissa. Tämänkään ei tulisi olla yksityisyritysten hallussa oleva asia. Tahdon, että jokaisella meistä todellakin olisi ääni. Nykyinen mediajärjestelmä on todellisuudessa ylhäältä alas sanelua; tavallinen kansalainen saattaa omata asiasta paremman käsityksen, mutta tällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä sanomaan ja vaikuttamaan asiassa, koska media suosii aina muutamia tiettyjä yksilöitä. Kysyn: ovatko nämä aina äänensä kuuluville saavat tehneet meille kauniin maailman? Kun lähes jokaisessa ohjelmassa ja haastattelussa toimittaja sanoo, että kuulijalla tai katsojalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun, on se loukkaavaa; sinne lähettyjä viestejä ohitetaan niitä lukematta ja vaikka viesti menisikin läpi, on se vain tippa mediavaltameressä, jonka koostumus ei siitä viestistä lainkaan muutu. 

   Meillä jokaisella pitäisi olla aina mahdollisuus helppoon yhteydenottoon kehen tahansa tärkeässä asemassa olevaan yksilöön (ja heillä velvollisuus vastata), toisin kuin yksityisyritysten hallitsemassa maailmassa, jossa johtotaso voi huoleti ohittaa viestit ja haastattelupyynnöt ihan mihin tahansa järjettömään seikkaan vedoton. ”Yrityssalaisuus”, ”en voi kommentoida, koska asian käsittely on kesken”, ”olen lomalla, ota yhteyttä viestintäosastoomme” (jotka hekin, jos sattuvat vastaamaan vastaavat ympäripyöreästi ja ystävällisesti; siis eivät vastaa).

   Tällainen, hieman tässä avaamani kansalaisten ja myös esiin nostamieni tiettyjen rahoittamiemme tahojen yhteinen virtuaalialusta olisi kaikkinaisen kommunikointimme ja yhteiskunnallisen kehityksemme kannalta ehdottoman tärkeää luoda. Se ei vaadi toteutuakseen mitään muuta kuin että se tehdään.

 

]]>
0 http://heikkivhkuopus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268470-kansalaisaloite-kansallisen-keskustelualustan-perustamisesta#comments Kansalaisaloite Sun, 27 Jan 2019 03:44:46 +0000 Heikki Vähäkuopus http://heikkivhkuopus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268470-kansalaisaloite-kansallisen-keskustelualustan-perustamisesta