KeijoHouhala

Oletko arvoviisas -tunteella vai järjellä?

Arvoviisaus on kaukokatseisuutta, jonka avulla asioita halutaan tarkastella monipuolisesti ja -uloitteisesti. Monipuolisuus on ennakkoluulotonta, uteliasta pohdintaa ja kyseenalaistamista. Moniulotteisuus on asioiden katsomista toisen silmin, asettumista toisen asemaan ja siirtymistä jopa epämukavuusalueille.

Maailman arkisia asioita voi tarkastella suppeasti ja omien mieltymysten mukaisesti, mutta silloin kasvattaa ympärilleen kuplan. Sosiaalinen media avustaa kuplan kehitymistä, ellei laajenna tarkkailuaan ja vaikutuspiirejään monipuolisemmiksi. Ihmisellä on tarve vertailla itseään muihin kanssa ihmisiin, mutta siihen tarvittaisiin monipuolista katsontakantaa, että yksilöllinen tarve keskinäiseen vertailuun olisi mahdollista.

Samanlaisten tyyppien kanssa syntyy helpommin vuorovaikutusta ja ryhmääntymistä, mutta erilaisuus  erkaannuttaa. Nämä inhimilliset tekijät vaikuttavat myös arvoviisauden havaitsemiseen ja hyödyntämiseen. Monenlaiset syyt estävät asioiden monipuolisen tarkastelun ja pohdinnan. Syitä voivat olla muun muassa uhat, itseriittoisuus tai kohtuuttomuus, joten pääsääntöisesti ne liittyvät inhimillisiin piirteisiin, näkemyksiin tai kokemuksiin.

Monimuotoisuus ja erilaiset valinnan mahdollisuudet pitävät luonnon ekosysteemit hengissä, joten monimuotoisuus on luonon paras henkivakuutus. Ekosysteemeistä olisi paljon opittavaa, sillä samanlaista laadullista ajettelua olisi hyvä olla myös inhimillisyyden taustalla  kohtaamisissa tai vuorovaikutuksissa. Tasapainoinen elämä tunnistaa ja jopa tarvitsee erilaisuutta ja vaihtoehtoja osaten tehdä niiden pohjalta tasapainoisuutta rakentavia tai ylläpitäviä valintoja. Pikavoitot ja kriisit aktivoivat järjestelmiä torjumaan uhkia, etsimään mahdollisuuksia tai itsekorjauksia, joita niitäkin tarvitaan uudistumisten käynnistymiseksi tai tilanteen tasapainottamiseksi. Arvoviisas löytää näissäkin tilanteissa kokonaisuuden kannalta kestävimmät ja tasapainoista tulevaisuutta rakentavat toimintamallit, valinnat ja päätökset.

Monissa yhteyksissä globaalit ongelmat synnyttävät voimattomuutta ja jopa ahdistusta, kun media tuottaa uutisia maailmasta, sen kehityskuluista tai kasvavista ongelmista. Maailmassa mitataan edelleen jatkuvaa talouskasvua bruttokansantuotteella, vaikka kasvuun liittyvät resurssiniukkuus, kierrätys ja säästäminen olisivat hyväksi niin ihmisille kuin luonnolle. Tutkimusten mukaan tiedetään, että onnellisuus ei jatka kasvamista talouskasvun jatkuessa yli normaalien tarpeiden. Uudet tavarat eivät lisää onnellisuutta, mutta sen sijaan kokemusten, merkitysten ja asenteiden kautta onnellisuutta voidaan lisätä. Jotain uudistumista käynnistyy, kun nykyinen malli ei vastaa inhimillisiin unelmiin tai haaveisiin.

Hyvä aloitus olisikin mitata asioita, joilla on ihmisille ja luonnon ekosysteemeille merkitystä. Jokainen systeemi ja järjestelmä hakeutuu tasapainoon ennemmin tai myöhemmin niin luonnossa kuin inhimillisessä elämässä, mutta matka tasapainotilaan voi olla kivulias ja pitkäkestoinen ilman arvoviisautta. Tästä syystä uudistumista kannattaa tarkastella arvoviisaasti, hyödyntää sen tarjoamia keinoja ja luoda uutta tasapainoa. Vaikka tunne ohjaisi käytöstä hyvän tekemiseen, niin järkiperäisyys voi johtaa siitä huolimatta huonoon lopputulokseen. Sitä sanotaan järjen ja tunteen vuorovaikutukseksi, jossa sattumillakin on oma osuus.


Mitä arvoviisaus tarkoittaa? Arvoviisaus ohjaa tilanteita tasapainoon, rakentaa kestävyyttä sekä huomioi monipuolisesti ja -uloitteisesti tasapainoon johtavia tekijöitä vaikutuksineen, jotta tasapainoinen tilanne saavutetaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Niin tämä arvoviisaus on sellainen uutuustermi kuten oli 20 vuotta sitten markkinoitu tunneälykkyys.

Tunne on molemmissa tuotu tärkeäksi tekijäksi. Mutta mitä on tunne. Se on ihan samojen aivojen ja älyn tuote kuin kaikki muukin älymme tuotteet. Tunne on ilmiö, jonka synty on looginen, mutta emme halua tai pysty erittelemään tunteen syntyä. Se on piilotajumme tuote. Ei sen kummempaa. Eli ihan samasta älystämme puhutaan myös tunteiden ja järjen osalta.

Käyttäjän keijohouhala kuva
Keijo Houhala

Kiitoksia kommentista ja pohdinnasta.

Termit elävät ja kuolevat ajassa. Oleellista on niiden ajattelua herättävä merkitys tai vaikutukset. Monet termit ja käsitteet syntyvät kuvaamaan uusia asiayhteyksiä, joita ei ole aikaisemmin määritelty. Kaikki se, joka synnyttää ajattelua, pohdintaa ja uusia tarkastelunäkökulmia, vie eteenpäin. Aika, tarpeet ja hyödyllisyys yleensä karsivat ja ohjaavat keskusteluja.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Mielenkiintoinen kirjoitus.

Sosiaalinen media tosiaan saa aikaan kuplia. Toisaalta jokaisella ihmisellä on nykyään mahdollisuus ammentaa tietoa ja uutisvirtaa tavalla josta esim. 50 vuotta sitten ei olisi voinut uneksiakaan. Erilaisia näkemyksiä on mahdollista pohdiskella esim. täällä Uuden Suomen puheenvuoroissa.

Onko tämän päivän suomalainen tai eurooppalainen siis arvoviisaampi kuin kansalainen vuonna 1968 ?

Käyttäjän keijohouhala kuva
Keijo Houhala

Kiitoksia ajatusten jakamisesta.

Arvoja on tutkittu globaalisti (mm. Schwartz), mutta arvoviisauden tyyppisiin tutkimuksiin en ole törmännyt. Sen sijaan hyvinvointiin (Jukka Hoffren: ISEW, GPI), onnellisuuteen ym. liittyvää tutkimusta löytyy. Arvojen ja viisauden yhdistelmässä ovat mukana tunteet-järki-monitasoiset-moniulotteiset tilanteet, rakenteet tai verkostot.

Asian ydin taitaakin olla siinä, että monia asioita mitataan taloudellisten hyötyjen kannalta, kun mukaan olisi hyvä saada kokonaisvaltaista kestävyyttä ilmentäviä tekijöitä/muuttujia. Lopultahan inhimillisyyskin hakee tasapainoa, jonka saavuttamisen jälkeen välineelliset tarpeet (raha jne.) menettävät merkitystään.

Toimituksen poiminnat