KeijoHouhala

Tutkimustiedon muotoilulla lunastetaan arvolupaus

Liian usein hyvätkin tutkimukset jäävät unholaan, jos tutkijoiden resurssit eivät riitä niiden markkinoimiseen. Tutkittu tieto on kuitenkin innovaatioiden raaka-ainetta, josta hyvinvointia ja liiketoimintaa saadaan aikaiseksi ja kehitetään. Tämä edellyttää asiakaslupauksen ohella tutkimusten markkinoimista. Vasta näistä lähtökohdista saadaan innovaatioita tuotteistukseen, joista lisäarvoa voidaan tuottaa.


Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on hyllyissään paljon hyvää tutkittua tietoa, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ilman markkinointia tutkimustoiminta ei pääse elämää hyödyntämään, kun monet oivallukset ja löydökset hautautuvat arkistoihin. Asiaa auttaisi keskitetysti toteutettu tutkimusten markkinointi, jolloin markkinointi ei jäisi yksittäisten henkilöiden vastuulle. Nyt tutkimusten markkinointi voi olla hyvinkin eri tasoisesti toteutettua.

Myös tutkijat ovat kohdanneet rajusti nykyajan moninaiset vaatimukset. Työ on pirstaleista ja epävarmuuden varjostamaa. Tutkijalta vaaditaan monia uusia taitoja, jotta tutkimusten arvoa, merkitystä ja vaikutuksia saadaan esille.  Markkinointi ei ole kuulunut perinteisen tutkimuksen tai tutkijoiden arkeen, vaan yliopistomaailman arvostus on hoitanut markkinoinnin melkeinpä itsestään. Nämä vaatimukset ja tarpeet ovat kuitenkin muuttuneet, joten markkinoinnille on haettava uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tutkitusta tiedosta pitää saada enemmän hyötyä irti, jotta tutkimukseen sijoitetut resurssit ovat tehokkaassa käytössä.

Kaikkien tutkijoiden kyvyt, aika ja halut eivät riitä näkyvyyden ja julkisuuden hakemiseen. Markkinaehtoinen toiminta kuitenkin edellyttää, että rahoituksen saamiseksi pitää tutkimusaiheiden ja tutkijoiden tunnettuuden lisääntyä. Näiden tekijöiden tasapainoilussa tutkijat tarvitsevat apua organisaatioilta, mutta myös omien toimintatapojen muutoksia. Sosiaalinen media antaa tähän jo sellaisia mahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää itse asetetuilla rajoilla.

Avoimuus ja läpinäkyvyys edellyttää jokaiselta uudistumista, toimintatapojen muutoksia ja digitaalisen vuorovaikutuksen omaksumista. Ei se varmaan ole median vika, että maassamme hyvin harvalukuinen tutkijoiden joukko toimii asiantuntijoina haastatteluissa ja keskusteluohjelmissa. Syitä kannatta tarkastella nimenomaan esillä olosta, ilmaisutaidoista ja mielenkiinnon herättämisestä. Visuaalisen havainnollistamisen, kerronnan ja tutkimuksen kytkeminen kansantajuisesti toisiinsa vaatii inhimillistä kyvykkyyttä, jota voi oppia ja siinäkin voi kehittyä. Ne ovat kuitenkin edellytykset edetä asiantuntijuudessa ja kehittyä kommentoijana.

Kaikkien kansalaisten kannalta korostuvat osaaminen tiedon hankinnassa ja lähdekritiikin merkitys, kun elämme monikanavaisen viestinnän aikakautta. Aikakausi korostaa monilukutaidon hallitsemista, missä pelkkä sanallinen viestintä ei riitä hahmottamaan pirstaleisia kokonaiskuvia tai systeemien toimintaa.

Nämä mainitut asiat ovat yhteensovitettavissa ja ratkaistavissa, mutta se edellyttää suunnitelmallista työtä. Tutkimusten tulokset, löydökset ja markkinointi pitää saada helpommin esille, pois organisaatioiden syövereistä. Tämä vaatii keskitettyä otetta markkinointiin, vaikka tutkimusta tehdään hajautetusti. Tutkimusten löydökset on saatava esille siten, että niiden soveltamista ja käytettävyyttä on mahdollista arvioida yli toimialarajojen. Tutkimuksen ja sitä seuraavien innovaatioiden markkinointijärjestelmä olisi uudistettava, mutta ymmärtäen järjestelmän tarkoitus ja tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Uusiutumisen ja innovaatioiden tuotoilla yhteiskunta rahoittaa kansalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut. Tulevaisuuden valinnat ja kehityskulut määritellään tänään. Josko historiasta olisi opittavaa, ettei se toistaisi itseään ja sitoisi tai pysäyttäisi kehitystä menneisyyden tarpeettomiin rajoitteisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

”Raaka-aine ei ole kovin hyvä tutkimustiedon metafora. ”Virike” olisi ehkä parempi.

”Tutkimusten tulokset, löydökset ja markkinointi pitää saada helpommin esille, pois organisaatioiden syövereistä.”

Ovatko julkaisut muka ”syövereitä”.

Teknologiaa maallikoille:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/247...

Käyttäjän keijohouhala kuva
Keijo Houhala

Kiitos kommentista. Kun koittaa sovittaa yhteen asioita kansankielisesti, niin asioiden määritelmät antavat lukijalle enemmän tulkinnallisuutta.

Toimituksen poiminnat