KeijoHouhala

Laadullista ajattelua -aitoa vaikuttavuutta

Puhutaan laadullisesta ajattelusta, johon kytkeytyy empatia.  Vuorovaikutuksesta, jossa on tilaa tunteille. Huolista, joita luottamuksen lisääntyminen poistaa. Näistä seikoista muodostuu vaikuttavuus ihmisten kohtaamisissa.

Kohtaamisissa siirtyy tietoa, ajatuksia ja muodostuu käsitys nykyisyydestä. Elämme jatkuvassa viestien kohinassa, josta pitää löytää oleellinen tieto ja ymmärtää sen merkitys. Tästä syystä maailmankuva on voimakkaasti kiinni menneisyydessä, jota vasten tarkistelemme uusia asioita ja ilmiöitä. Tarkasteluun vaikuttavat omat käsitykset ja mieltymykset aina tapaus tapaukselta. Tiedon sirpaleisuus taas aiheuttaa jatkuvaa pohdintaa tiedon merkityksellisyydestä, kun ponnisteluja ja tuskaa voivat aiheuttaa myös tiedon oikeellisuuden varmistaminen.

Tietotulvan käsittelyssä voi hyödyntää teknologiaa, koska verkosta on nopeasti saatavissa apua arjen ongelmiin. Tosin silloinkin varsinainen merkityksen ja vaikutusten arviointi jää jokaisen omalle kontolle. Niin sanottua päähän pänttäämistä eli ulkoa oppimista ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin ennen, jolloin poisopittavaakin on vähemmän. Voimme suunnata ajattelua, aivotyötä ja osaamista uudella tavalla tietoverkkojen ja tekoälyn kanssa. Näin myös inhimilliset seikat tulevat huomioitua.

Puhutaan paljon kompleksisuudesta tai kaoottisuudesta, mutta kyse on pohjimmiltaan tiedon ja asioiden merkityksen nopeammasta liikkuvuudesta. Tapahtumien nopeus ja ennakoimattomuus muuttavat perinteisiä käsityksiä pysyvyydestä, kestävyydestä ja paikkasidonnaisuudesta. Asioiden jatkuva liike ja uudelleenkytkennät edellyttävät tiedon tarkastelua uusien asiayhteyksien mukaisesti. Tiedonkulun hektisyys, määrä ja virtauksen pirstaleisuus tarkoittavat, että tietoa on käsiteltävä ja analysoitava eri tavalla kuin ennen. Tarvitaan havainnointia, tulkintaa ja nopeaa reagointia, että tilannekuvaa voidaan päivittää. Pitää olla luovuutta asioiden yhdistelyssä, että pystytään muodostamaan ennakkoskenaarioita. Vaaditaan kyvykkyyttä toteuttaa itseohjautuvuutta muodollisten ja epämuodollisten kohtaamisten yhteydessä. Eri tekijät lopulta edellyttävät teknologisia ratkaisuja, jotta monimuotoisista kohtaamisista saadaan vuorovaikutteisia. Nämä muuttujat voivat aiheuttaa myös ahdistusta, mutta usein ne tempaisevat helposti mukaansa ja ruokkivat mielikuvitusta -synnyttävät elämyksiä ja kokemuksellisuutta.

Tieto koostuu monista erilaista tekijöistä, jolloin tiedon tulkintaan ja asiayhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ihmisten lukutaidon tulee laajentua kirjoituksen ymmärtämisestä koodien, digitaalisuuden ja merkitysten kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen. Tulevaisuus kannattaa kohdata avoimin mielin ja uteliaana, vaikka tarvitaankin lisää lukutaitoon verrattavia taitoja. Näillä taidoilla voi käsitellä kuvia, mielikuvia, tekstiä, tunteita ja uusia teknologioita niin fyysisissä kuin digitaalisissa kohtaamisissa.

Koneet, robotit ja automaatio auttavat meitä rutiinien hoitamisessa, jolloin voimme keskittyä luovuuteen, eettisyyteen ja empatiaan tai yleensä ihmiskeskeisiin tehtäviin ja töihin. Asioiden avoimella ja osallisuuden mahdollistavalla valmistelulla, käsittelyllä ja päätöksentekoalla on organisaatioille suuri merkitys. Merkitys korostuu, koska kaikkea osaamista ei ole järkevää tai edes mahdollista palkata omaan organisaatioon. Asiakkaiden ja kansalaisten tarpeita sekä ongelmia pystytään ratkaisemaan moniammatillisten tiimien kesken, vaikka tiimien jäsenet eivät ole edes saman työnantajan palveluksessa.

Tiedonkulun muutos edellyttää organisaatioilta johtamisen, rakenteiden ja arvonmuodostuksen tarkastelua uusista näkökulmista. Päätökset ovat organisaatioiden välistä vuorovaikutusta, kun vastaavasti kohtaamisissa syntyy ihmisten välistä vuorovaikutusta. Nämä vuorovaikutustilanteet muuttuvat tekoälyn ja tiedonkulun muutosten mukana.  Käsitys organisaatiosta pitää päivittää, jotta rakenteet tukevat laadullista ajattelua. On huomioitava muun muassa virtuaaliset kohtaamiset, adhoc työskentely ja sosiaalisen median vaikutukset organisaatiolle, koska järjestäytymättömät ja löyhät organisaatiot käyttäytyvät eri tavalla kuin kiinteät organisaatiot.

Paikallaan pysyvien tai muuttumattomien organisaatioiden aika on ohi. Samoin puhe jatkuvasta muutoksesta on vanhakantaista. Paremminkin on kyse elämisestä ajan edellyttämillä tavoilla, koska tilanteet vaihtelevat ja asioiden kytkeytyminen toisiinsa monimuotoistuu. Muutos on uusi normaali, ei sen enempää tai vähempää uusi asia. Muutos voi olla uniikki tai toistuva ilmiö moniulotteisessa ja -tasoisessa fyysisessä tai virtuaalisessa kohtaamisessa.

Työmarkkinoilla kohtaavat osaaminen ja työpaikat kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Onkin aika kysyä, miten työmarkkinat mahdollistavat edessä olevat toiminnalliset ja rakenteelliset tarpeet? Motivaatio muuttua tai kohdistaa resurssit uudella tavalla edellyttää johtamista ja palkitsemista. Muuten ei ole odotettavissa mitään muutosta. Palkitseminen ja palkkausjärjestelmät ovat parhaimmillaan kehityksen ajureita ja ohjureita. Niiden avulla voidaan motivoida ihmisiä tekemään asioita uudella tavalla ja haluttuun suuntaan. Tosin pelkkä palkitseminen ei riitä, ellei työllä itsellään ole merkitystä. Työolojen pitää tukea yksilön ja tiimien onnistumista sekä tulevaisuuskuvan tulee vastata tekijöiden arvoja.

Kestävä talouskasvu ei synny materiaalien pohjalle, koska maapallon kestokyky asettaa kasvulle rajat. Sen sijaan tieto, virtuaalisuus ja palvelut mahdollistavat talouskasvun jatkumisen. Tieto onkin tärkein kasvun raaka-aine, jolla nimenomaan kestävää kasvua voidaan saada aikaan. Tästä syystä laadullinen ajattelu ja laadullinen päätöksenteko ovat kaiken keskiössä yhdessä asiakaskokemuksen kanssa, kun kestävää tulevaisuutta rakennetaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat