KeijoHouhala

Valintoja, vapautta vai yhteisöllisiä etuja

Merkitystä valinnoista ja yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden sijaan? Sanotaan, että valitseminen on modernia vapautta, tehokkuutta ja motivaation korostamista. Vaihtoehtoja pitää olla, mutta takaako valinnanvara paremmin yksilön edut tai tarpeiden tyydytyksen. Monet asiat saattavat kuitenkin olla enemmän sattumia, kuin valintojen tuloksia.

Valintoja on selvitetty monenlaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, eri ikäryhmien ja erilaisten kulttuureiden näkökulmista. Markkinahenkisyys, markkinatalous ja kuluttajien tarpeet edellyttävät myös vaihtoehtojen olemassaoloa. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat valinnan mahdollisuudet mielekkäämmäksi kuin elämän ilman valinnan mahdollisuuksia. Huonotkin asiat ovat paremmin hyväksyttävissä, kun ne on saanut itse valita. Näin ollen valitseminen on itsensä ja ympäristön hallitsemista sekä yksilön luonnollinen vietti ja jo itsessään arvokasta.

Valinnan vaikutuksia on tutkittu erilaisissa elämän yhteyksissä, esimerkiksi parisuhteissa. Kulttuurien eroavuuksilla on huomattavia vaikutuksia valintojen merkitykselle avioliittojen solmimisessa. Länsimaisten tunneavioliittojen taustalla ovat yksilökeskeiset syyt, jolloin tunteiden hiipuminen kasvattaa erottavien voimien vaikutuksia. Tutkimusten mukaan itämaiden järjestetyissä avioliitoissa taas yhteisölliset tarpeet ohjaavat avioliittojen solmimista ja lisäävät yhteenkuuluvuuden sidosta suhteen vanhetessa. Onkin jopa todettu, että yksilön tunteisiin pohjautuvat avioliitot eivät olisi niin kestävällä pohjalla kuin ovat yhteisöllisiin tarpeisiin pohjautuvat avioliitot. Toisaalta taas lapsien, jotka ovat saaneet tehdä valintoja omien mieltymysten ja näkemystensä mukaan, on todettu saavuttavan kuitenkin parempia peli- tai oppimistuloksia.

On tietysti hyvä kysymys, että mitä valitseminen tarkoittaa ihmisten arjessa?

Se tarkoittaa varmasti monia arkisia asioita aamusta iltaan saakka. Haluamme olla ainutkertaisia ja hiukan erilaisia. Tällöin tasapainotellaan erilaisten arjen vaatimusten ja parhaiden valintojen välimaastossa. Näissäkin tilanteissa toimintaamme ohjaavat tiedostetut tai tiedostamattomat arvot, tavat tai mieltymykset. Tänä päivänä valintoja mahdollistavat yhä enemmän myös globaalit markkinat ja verkostot.

Toinen voi oikaista siitä mistä aita on matalin esimerkiksi kiireeseen vedoten, kun taas toinen on uskollinen tavoilleen tai arvoilleen. Näissäkin tilanteissa jokainen on itse omat valintansa tehnyt. Huomionarvoista on myös tiedostaa, että suuri vaihtoehtojen määrä useimmiten myös ahdistaa. Tulee valinnan tuskaa, ellei jo etukäteen tunne tuotteita tai palveluita.

Luottamus omiin valitsemisen kykyihin horjuu, jos ei osaakaan sulkea pois hyödyttömiä vaihtoehtoja. Esiin pitää saada siis todelliset vaihtoehdot, niiden merkitys ja vaikutukset. Asiallista tietoa, mutta huomioiden tunteet, aistikkuus ja asioiden merkitys.

Valintojen määrä ei oikeasti kuvaa arvoa, vaan arvo tulee esiin vasta vertailemalla asioita toisiinsa.

Monesti kannattaa pysähtyä arvioimaan omien valintojen kriteereitä tai valintatilanteiden vaikutteita, jotta omia vääristymiä voi korjata. Työelämässä arvioita tehdään muun muassa 360 asteen arviointityökaluilla, kun yksilöä arvioidaan monista eri näkökulmista ja arvioinnin toteuttavat eri toimijat. Elämä on tasapainoisempaa, kun tuntee omasta kuvastaan myös varjoisat tai näkymättömät puolet,  heijastumat tai vääristymät.

Markkinoijat hyödyntävät kuluttajien aisteja, tunteita, mieltymyksiä tai pimeitä kohtia. He saavat meidät tekemään tarpeettomiakin hankintoja ja valintoja. Markkinoinnin keinoin voidaan täyttää kyllästymisen tunnetta uusilla vaihtoehdoilla tai esittämällä uusia yhteyksiä asioiden välille.

Pitääkö jokaisen saada valita entistä enemmän?

Valintojen pitää olla sopivassa ja mielekkäässä suhteessa arkeen, jotta ne eivät ole häiritseviä tai elämän hallintaa vaikeuttavia lisätehtäviä tai -velvollisuuksia. Kyse on opitusta kulttuurista, jossa elämme. Se määrittelee osaltaan, että paljonko valintoja halutaan tehdä tai mihin saakka rahamme riittävät markkinatalouden valinnoissa. Valitseminen itsessään ei lisää kenenkään varallisuutta tai takaa suurempaa onnellisuutta, sillä sen kääntöpuolena ovat rahojen riittävyys, valintojen ahdistavuus tai velvoittavuus sekä lisääntyvä tiedontarve. On turhaa kasvattaa mielikuvaa, että lisääntyvä valinnan mahdollisuus tuo jokaiselle lisää oikeuksia tai mahdollistaa pääsyn ns. eliittipalveluiden piiriin. Sen sijaan se mahdollistaa, mutta myös edellyttää vastuunottamista omista hyvistä tai huonoista valinnoista.

On hyvä tunnistaa asioiden eri näkökulmat ja antaa intuitioon perustuvan itseohjautuvuuden ohjata arjen valintoja, mutta kriittisyys huomioiden. Kaikkea voi harjoitella kuten myös valitsemista tai tyytymistä muiden jo tekemiin arvopohjaisiin valintoihin, jos ne vastaavat omia arvoja. Aina on kuitenkin tarpeellista harjoittaa itsekritiikkiä ja tarveharkintaa materialisoituvassa sekä palvelukeskeisessä valintojen maailmassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat