KeijoHouhala

Paljonko lopulta on paljon

Työstä arvoa ja viennistä kasvua, tekijöille merkitystä ja yrityksille jatkuvuutta. Nämä asiat on todettu monissa juhlapuheissa, selvityksissä ja raporteissa. Vaikka uutta kasvua saadaan aikaan, niin kokonaisuus on edelleen ratkaisematta.

Tekijöille työ on muutakin kuin hinta tai kuukausipalkka. Työ on iso osa ihmisen elämää. Kohtaamiset ja inhimilliset tekijät muovaavat päivittäin tekijöiden arkea. Paineet muutoksille kasvavat entistä enemmän, kun kysyntä osaajista kasvaa. Uudistumista tarvitaan koko järjestelmältä niin tekijöiltä kuin työnantajilta. On ratkaistava, miten sovitetaan yhteen erilaiset tarpeet, vaatimukset ja ihanteet.

Esimerkiksi juuri maaliin tullut työmarkkinakierros osoitti, että sairaaloiden toimivuus on työntekijöiden hyväntahtoisuuden ja joustavuuden varassa. Tämä on huolestuttava merkki nykyaikaisesta yhteiskunnasta, jossa arvojen odotetaan olevan tasapainossa.

Työmarkkinoiden rakenne on kuin ikäkausista rakentuva sipuli, jossa on tällä hetkellä enemmän kerroksia kuin koskaan aikaisemmin. Samalla toimijat, jotka haluaisivat kehittää toimintaa ovat tunnistaneet, että eri ikäisten arvopohja ja arvostukset ovat erilaisia. Tästä syystä voi olla hankala tehdä tulevaisuutta, jos ei saada muodostettua yhteistä ja yhtenäistä tulevaisuuskuvaa.

Uudet toimijat haluavat läpinäkyvyyttä, kokemuksellisuutta ja merkitystä entistä enemmän. Vanhemmat taas haluavat säilyttää vanhaa toimintaa ja kulttuuria. Tämä jännite haastaa jatkuvasti tekemisen ja toiminnan.

Teknologia mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän, jossa ei ole välikäsiä tai viiveitä. Tarve suoralle analyyttiselle vuorovaikutukselle on suuri, jotta yksilötasolla voidaan säilyttää luottamus instituutioiden toimintaan. Tietojohtamisen välineitä ja vuorovaikutuksen uusia mahdollisuuksia tarvitaan.

Monet teknologiset uudistukset aiheuttavat kuitenkin vastustusta, koska teknologia rikkoo opittuja rutiineja ja rakenteita. Epäillään myös teknologian ja vallanpitäjien suhdetta ja manipulaation mahdollisuuksia. Toisaalta päättäjät ohjaavat kansaa nytkin negatiivisilla keinoilla, vaikka tarvittaisiin kannustusta ja positiivista energiaa. Valtapyrkimykset aiheuttavat aina ristiriitoja, koska valtapolitiikka ei hyödytä kansalaisia. Puolueille se on kuitenkin elinehto ja menestyksen mittari.

Yhteiset arvot ja tulevaisuuskuva ovat ainoa kestävä pohja uuden tekemiselle. Toimijoiden pitää luottaa toisiinsa, uskoa toistensa tarkoitusperiin. Innostava tekeminen saa aikaan imua. Työllä ja toiminnalla on oltava merkitystä, silloin mukanaolijat ja mukaan tulijat panostavat voimavaroja tekemiseen.

On oltava vaihtoehtoja, joista voi tehdä valintoja omien arvojen pohjalta. Muutoin usko uudistumiseen ja yksilön vaikutusmahdollisuuksiin menettävät merkitystään. Välinpitämättömyys syntyy siitä, kun ei koe voivansa vaikuttaa. Syntyy voimattomuuden tunne, kun uusia mahdollisuuksia ei enää näe.

Tulevaisuuden kansalainen arvostaa kollektiivista yksilöllisyyttä. Hänelle merkityksen kokeminen ja läpinäkyvyyden havaitseminen tuo sitoutumista ja luottamusta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat