KeijoHouhala

Tiedolla on merkitystä -tunne osallistaa

Koko 2000-luvun alku on ollut ja näyttää edelleen jatkuvat tiedon ja verkostojen uudelleen organisoitumisen aikana. Kehitystä hidastaa yhteisen käsityksen puute eri ikäkausien edustajien välillä. Kitkaa aiheutuu turhista peloista, vallan demokratisoitumisesta, kuppikunnista ja ennen kaikkea vallalla olevasta toimintakulttuurista.

Merkityksellinen tieto on vaikuttavaa ja sillä on valtaa. Tiedon on myös kosketettava kuulijan omia arvoja ja ihanteita. Tiedon vaikuttavuutta lisäävät kokemus ja todelliset perustelut, joilla ohitetaan tai sivutetaan perustelemattomat määräykset. Tulevaisuutta ei rakenneta kiistelemällä ihmisten tarpeista, vaan toteuttamalla tai mahdollistamalla heidän tarpeiden tyydytys. Tutkijat puhuvat asettumisesta toisen rooliin, jolloin kansalaisten tarpeita ei pystytä suoraan ohittamaan ja niitä ei ratkaista vain päättäjien omien mieltymysten mukaan.

Uusia juttuja pitää kokeilla, verkostoitua, pysyä ketteränä sekä purkaa turhia rakenteita. Tässä savotassa auttavat uudet teknologiset työkalut, jotka demokratisoivat yhteiskunnan toimintaa ja rakenteita. Tämä kaikki näyttää vääjäämättömältä tulevaisuudenkuvalta, kun tutustuu tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin.

Sosiaalisen median verkostot haastavat jo kovaa yhteiskunnallisia rakenteita. Haastaminen tapahtuu aivan oikeutetusti, kun instituutiot eivät oma-aloitteellisesti pyri kuorimaan pois turhia kerroksiaan, avaamaan toimintaa perusjäsenille ja anna jäsenten kokea tarpeellisuutta.

Verkostot tasa-arvoistavat kansalaisia resursseista riippumatta. Digitaalisissa verkostoissa asioiden taakse saadaan helpommin, nopeammin ja kustannustehokkaasti kansanliikkeitä. Vastaava toiminta ei olisi mahdollista aikaisempien tiedotuskanavien kautta. Teknologia tuo kansalaisille mahdollisuuksia ja valtaa, kun asiat yhdistävät toimimaan yhteisen hyvän vuoksi.

Mikä estää kansalaisten asiantuntemuksen käytön?

Kansalaisyhteiskunnan tarkoitus on muodostaa sidoksia ja kollektiivista tyytyväisyyttä, toisin sanoen joukkoistaa kansalaisia. Samoin avoin julkinen data muuttaa kansalaisten aktiivisuutta, lisää hallinnon sisäistä tehokkuutta ja innovaatiota sekä avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Kansalaisyhteiskunta ottaa valtaa itselleen, elleivät päättäjät vapaaehtoisesti mahdollista kansalaisille heidän tarpeita vastaavia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja. Tarvitaan erilaisia kanavia vaihtoehtoiselle tai täydentävälle kansalaisten äänten kuulemiselle. Nimenomaan valmistelussa olevia asioita pitää pohtia eri näkökulmista ja esittää vaihtoehtoja perusteluineen. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta ilman perusteluja.  

Digitaalinen demokratia etenee maailmalla vauhdilla ja ylilyöntejäkin tulee. Niistä pitää ottaa opiksi ja korjata toimintatapoja ja -malleja. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, joten politiikka on tuotava julkiseen tilaan ja politiikka on altistettava kansalaisten keskustelulle. Osallistuminen on kansalaisten väline tarpeiden toteuttamiselle, joten sen pitää olla jatkuvaa ja kaksisuuntaista. Osallistuminen ei siis ole itsetarkoitus tai taloudellisiin uhkiin perustuva velvollisuus, vaan se on mahdollisuus.

Tarvitaan uusia palveluja ja matalia palvelurakenteita hyödyntämään julkista dataa sekä teknologiat monipuolistamaan päätöksentekoa ja tasavertaistamaan osallistumista.

Kampanjoinnin osalta politiikka on jo siirtynyt verkkoon, mutta ei riittävästi varsinaisten politiikan sisältöjen osalta. Kansalaiset voivat joltain osin määritellä politiikan suuntaa verkossa, nostaa ja laskea asioiden vaikuttavuutta esimerkiksi kansalaisaloitteiden avulla. Nämäkin seikat puoltavat digitaalisten kohtaamisten ja vaikuttamisen verkostojen kehittämistä kansalaislähtöisesti.

Aktiiviset kansalaiset ovat toimineet yhteiskunnan apuna monissa asiantuntijatehtävissä muun muassa maanpuolustuksessa, jolloin yksilötasolta on saatu korvaamatonta osaamista yhteiseksi hyväksi. Tätä osaamista palkka-armeija ei yksin pystyisi tuottamaan. Voikin kysyä, että mikä on hyvä ja perusteltu syy olla hyödyntämättä valtavaa kansalaisten osaamisvarastoa laajemmin muillakin yhteiskunnan toiminta-alueilla?

Tarve julkisen tiedon avaamiselle tunnistetaan, mutta kehityshankkeet jäävät vielä usein puolitiehen. Päättäjät tai etujärjestöt eivät ole niihin sitoutuneita ja uudistuksilta puuttuvat vastuulliset kasvot. Pisimmälle ovat edenneet Verohallinto ja Trafi, jotka molemmat ovat saaneet kansalaisilta myös kiitosta uudistuksista.

Päätösten valmisteluun osallistamisessa olisi aika avata digitaalinen työhuone kansalaisille, jotta kansalaisten ideoita perusteluineen saadaan käsittelyyn ilman välikäsiä. Omalta osaltaan kansalaisaloite on nostanut merkitystään vaalien välisenä vaikuttamisen muotona. Sulkeutuneet hallinnolliset siilot koetaan ongelmallisiksi, joista on päästävä eroon ja saatava tilalle avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja kokemuksellisuutta. Eli keskustelua, ideointia ja osallisuutta tarvitaan.

                             Asioiden eteneminen pitää visualisoida kansalaisille palvelumuotoilulla.

Sosiaalisen median keinot koetaan nykyaikaisiksi, koska vaikuttaminen yksittäiseen asiaan ei tarkoita vuosien tai kuukausien sidonnaisuuksia eritasoisiin hallinnon rakenteisiin. Kansalainen saa äänen ja tarpeet kuluviin, eikä aikaa tärväänny tarpeettomien hallintorakenteiden ylläpitämiseen. Aktivoituminen tapahtuu, kun tilanne niin vaatii. Kansalaiset haluavat nähdä itsensä ja ajatuksensa osana toimivaa demokratiaa. Tämän hetken ihmisille ei riitä, että pääsevät tai joutuvat vain toteuttamaan ylhäältä annettuja tai kabineteissa sorvattuja päätöksiä.

Verkostojen vetäjät kasvattavat valta-asemaansa ja nousevat aatteellisiksi johtajiksi. Heillä on suuret määrät seuraajia, kuulijoita ja tukijoita. Heidän mielipiteillään on vaikutusta erilaissa vaalikampanjoissa. Halutaan tietää keitä he nostavat ja keitä he laskevat.

Ihmisten välistä suoraa kanssakäymistä ja vuorovaikutusta ei korvata digisaatiolla, mutta sillä täydennetään, joukkoistetaan ja mahdollistetaan laajemman joukon osallistuminen yhteisten asioiden valmisteluun, vaihtoehtojen esittämiseen ja käsittelyyn.

Raikastamalla yhteiskunnan rakenteita saadaan kansalaiset uudelleen mukaan yhteisten asioiden ympärille vaikuttamaan ja toimimaan aktiivisina kantaaottavina kansalaisina. Vaikutus voi tukea puolueiden ja järjestöjen uudistumista ja laskeviin jäsenmääriin saadaan positiivinen käänne, jos ne rakenteina nähdään tulevaisuudessa tarpeellisiksi.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Teknologia mahdollistaa suoran demokratian ja toivottavasti tuhoaa puoluejärjestelmän, joka on aikansa elänyt jäänne.

Näen tässä suorassa äänestämisessä ja vaikuttamisessa yhden merkittävän ongelman. Missään ei tarkisteta äänestäjän riittävää ymmärryksen tasoa asioissa, joissa tämä äänestää tai esittää mielipiteitään. Tätä ei tehdä edes eduskunnassa. Tämä selviää, kun seuraa eduskunnan istuntojen keskusteluita.

Mielipide, joka perustuu luuloon, on merkityksetön. Se on vain luulo eikä edes mielipide.

Koska meillä ei saa edes mopolla ajaa ilman korttia niin miksi saa tietämätön äänestää täytettyään 18v. Tilannehan on täysin absurdi. Miksi henkilö saisi esim äänestää NATO-jäsenyydestä tietämättä mitään NATOsta.

Käyttäjän keijohouhala kuva
Keijo Houhala

Hyviä ja ajttelemisen arvoisia asioita nämäkin

"Aikamme suuri ilmiö ei olekaan ehkä Trump, vaan miljardeja ihmisiä otteessaan pitävä Piilaakson valtakeskittymä – huippututkija Niall Ferguson suomii teknologiajättejä HS-haastattelussa"

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005540870.html?...

Toimituksen poiminnat