Henkilöstöpalvelujen arvo asiakkaalle

Mielikuvat, painopisteet ja tavoitteet ohjaavat työvoiman saatavuutta, liikkuvuutta ja kohtaamisia. Poliittinen ilmapiiri voi innostaa työmarkkinoita tai jopa pysäyttää orastavaa talouskehitystä.

Työvoimapalvelut jakautuvat niin yksityisiin kuin julkisiin palveluntuottajiin. Molemmille on muodostunut oma rooli ja paikka toimialalla. Markkinaperusteiset henkilöstöpalvelut ovat tuloshakuisia, koska toimintaa ohjaavat taloudelliset mittarit, asiakaspalaute ja jatkuvuus. Yrityksiä sitovat arvolupaukset eli mielikuvat, joita ne antavat asiakkeilleen kyvystään ratkaista asiakkaan ongelmia.

Vastaavasti yhteiskunnan lakisääteisen työvoimahallinnon tehtävänä on huolehtivat tasapuolisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta toimeliaisuudesta, jolla yhteiskunta tukee työmarkkinoiden toimintaa ja dynamiikkaa.

Kuka vastaa palveluiden käyttäjien saamasta arvosta ja kenelle toimiala tuottaa arvoa?

Työnhakijoilla on omat tarpeet ja vaatimukset työn sekä toimeentulon osalta. Ne muodostuvat niin yhteiskunnan yksilölle ja perheille asettamista vaatimuksista, näkemyksistä ja vaikuttimista, mutta myös yksilöllisistä tarpeista ilmaista itseään ja tyydyttää tarpeitaan.

Yritykset tarvitsevat osaajia tavoitteiden toteuttamiseen niin määräaikaisesti kuin pitkäjänteisesti aina markkinatilanteiden mukaan. Työnantajille henkilöstöpalvelut parantavat osaamisen löytymistä, luokittelua, säästävät aikaa ja vähentävät virherekrytointeja. Syntyy yksilöllisempiä ja tarpeiden mukaisia kohtaamisia työnantajien ja työntekijöiden välillä.

Työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti, mikäli osaaminen ei kohtaa tarpeita ja vaatimuksia. Oman ongelman aiheuttaa myös se, että vaatimusten ohella pitää tunnistaa palkansaajastatuksen ja yrittäjyyden ristiriidat. Yrittäjästatus voi aiheuttaa palkansaajalle menetyksiä sosiaalitukien saamisessa, joten riskin olemassaolo lisää työmarkkinoiden jäykyyttä ja tyhjäkäyntiä. Työmarkkinoille tarvitaan uusia avauksia, jotta osapuolten yhteiset toimintaedellytykset ja oikeusturva voidaan päivittää ajan tasalle. Työvoima pitää saada nopeammin työstä toiseen, tiedonsiirrosta poistettua viiveet sekä ristiriitaisuudet palkansaaja- ja yrittäjästatusten väliltä.   

Työtehtävien, -tilaisuuksien ja niiden erilaisten kehityskaarien johdosta työmarkkinat muuttuvat koko ajan niin rakenteellisesti kuin toiminnallisesti.

Työ ja osaajat kohtaavat tuloksellisesti, kun erilaiset asiakastarpeet ryhmitellään, kohdistetaan vaikuttavuus tarpeisiin, mahdollistetaan asiakkaan omatoimiset palvelut sekä annetaan perus-, lisä- ja kohdennettujen palveluiden täydentää toisiaan.

Yhteiskunnan, työnantajien ja yksilöiden välillä olevia järjestelmästä aiheutuvia jännitteitä pitää poistaa, koska ne vähentävät työmarkkinoiden toimivuutta ja dynamiikkaa. Tarpeettomia jännitteitä voi aiheutua tehottomasta tiedon siirrosta, yksilöön kohdistuvista rahallisista paineista, kannusteiden puuttumisesta, asiakasarvon vähäisestä huomioimisesta tai toimijoiden välisistä epätäsmällisistä rooleista.

Työmarkkinoita tai toimialakohtaista dynamiikkaa ei voi kehittää vain rahalla, vaan mukaan on saatava kaikki kokonaisuuteen liittyvät tekijät kuten toimijat, järjestelmät ja kannusteet. Tilanteen helppo ratkaisu ei siis ole se, että työmarkkinoiden pelisääntöjä liberalisoidaan hallitsemattomasti tai heikennetään yksipuolisesti palkansaajien asemaa.

Työvoimapalvelun arvo syntyy kohtaamisista, järjestelmien kokonaisvaltaisesta toimivuudesta, mutta myös luovuudesta, kokemuksellisesta luottamuksesta, intuitiivisestä tilanneherkkyydestä ja inhimillisyydestä. Sitran tutkimuksen mukaan nykyisiin töihinsä on päätynyt alle neljännes avoimen haun kautta ja nyt myös sosiaalisen median rooli ja merkitys on korostunut.

Henkilöstö- ja työvoimapalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyötä tarvitaan nopeatempoiseen, muuttuvaan ja asiakasarvoa tuottavaan toimintaan. Kyseessä on ihmisten maailma, jossa tunteet, tuntemukset ja inhimilliset tekijät pitää huomioida. Käskyt, kiellot tai talouspakotteet eivät rakenna dynaamisia, luottamuksellisia ja kokonaisvaltaisia työmarkkinoita.

Asiakasarvon muodostaminen on yksityisten toimijoiden elinehto, sillä asiakasarvon määrittelee asiakas mielikuvien avulla.

Kysyin henkilöstöpalveluyrityksiltä alan tilannekuvasta, arvonmuodostuksesta ja toiminnallisuudesta, jolla asiakasarvoa tuotetaan kilpailukyvyn saamiseksi. Henkilöstöpalveluyritysten painopistealueita ovat muun muassa alle 25-vuotiaat työuran alussa olevat aikuiset tai usein työstä toiseen siirtyvät, joiden tarpeisiin voi sisältyä myös osaamisen täydentämistä ja joustavien työtehtävien etsintä. 

Pitää onnistua siinä, että

–      oikea tekijä löydetään nopeasti oikeaan paikkaan
–      piilotyöpaikat tulevat näkyviin ja ne saadaan täytettyä osaajilla
–      työnhakijan omat tarpeet huomioidaan yksilöllisemmin

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman mukaan työllistymisen nopeutuminen yhdellä päivällä poistaisi kuluja 26 miljoonalla eurolla ja kasvattaisi tuottavuutta 50 miljoonalla eurolla. Digisaatio pitää vain saada tehokkaaseen ja laajaan hyötykäyttöön, niin prosessihävikki vähenee. Työstä toiseen siirtymisen nopeutuminen maksaisi itse itsensä esimerkiksi tiedonsiirtojärjestelmien kehittämisen kautta. Tarvitaan siis yhdessä tekemistä, että työnantajien ja työnhakijoiden tarpeet tulevat kattavasti huomioitua. Nousevista trendeistä vastuullisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat edellytyksiä, kun ongelmia ratkaistaan, rakennetaan vaikuttavuutta sekä asiakkaille arvoa ja merkitystä.

 

keijohouhala

Keijo Houhala on tekniikan tohtori (TkT), neuvottelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu