*

KeijoHouhala

Arvovalta huono peruste aktiivimallille

Jatkoa blokille 6.1.2018 "Työhallinto hukannut asiakkaansa"

Päätöksistä pitää tuoda esiin niin näkyvät kuin näkymättömät vaikutukset. Ennakointia, kokemusta ja harkintaa tarvitaan mahdollisten menetysten estämiseksi tai taklaamiseksi.

Eduskunnan päätökset ovat arvovalintoja, joilla on näkyviä ja näkymättömiä vaikutuksia kansalaisille, yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Yleisen mielipiteen mukaan aktiivimalli, joka aiheuttaa vain menetyksiä työhakijoille ei tunnu reilulta, tarkoituksemukaiselta tai muutoinkaan toimeenpanokelpoiselta.

Kansalaisten on vaikea ymmärtää miksi valtiovalta on leikkausten kannalla, kun varsinaiset työllistymisen keinot ovat vajavaisia, nopeasti rakennettuja ja osin toteuttamiskelvottomia. Elinkeinoelämä tuskin kokee tyytyväisyyttä, kun valtiovallan päätökset aiheuttavat työnantajille turhia resurssimenetyksiä. Työvoimahallinto ei edes pysty vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, jolloin kaikille osallisille tulee tarpeettomia ja odottamattomia vaikeuksia.

Yhteiskunnan kannalta päätösten pitää kestää kritiikiä, jos päätös

- aiheuttaa systeemikuluja tai jopa menetyksiä
- tai sen vaikutukset ovat epäselviä ja jopa ennakoimattomia
- lisää elinkeinoelämän painolastia muun muassa erilaisten turhien hakemusten käsittelyn johdosta
- tosiasiallisesti vaikeuttaa työnhakijoiden työllistymistä tai on tosiasiassa piiloleikkaus

Yleinen mielipide on aidosti työmarkkinoiden ongelmien poistamisen takana, työntekoa pidetään arvossa ja työllisyysastetta halutaan saada nostettua. Päätösten on ratkaistava arjen ongelmia korjaamalla havaittuja epäkohtia. Hallinnollisten päätösten, keinojen ja mallien tulee siis ratkaista olemassa olevia ongelmia, ei synnyttää uusia ongelmia. Mitä järkeä ongelmia olisi korjata uusilla virheillä, jolloin systeemivirhe vain voimistuu.

Monissa tilanteissa eteenpäin pääseminen edellyttää pienten askelten politiikkaa, jossa osapuolet korjaavat vapaaehtoisesti havaittuja ongelmia palkkiota tavoitellen. Työmarkkinoiden ratkaisut ja niiden jalkauttaminen onnistuu parhaiten työmarkkinoiden toimesta. Joustavuus syntyy sopimisesta, ei lainsäädännön kiristyksistä. Työllistymistä tuskin lisätään pakolla, vaan osapuolia kannustavilla toimilla ja poistamalla työllistymisen hallinnollisia esteitä. Työstä toiseen siirtymisen pitää olla joustavampaa ja työntekemisen muodot on saatava synkronoitua keskenään muun muassa yrittäjyys huomioiden.

Ristiriitaisuutta herättää se, että työmarkkinolle halutaan paikallista sopimista, mutta asioita koitetaan viedä läpi kiriställä ja pakolla. Suomalaistenkin perimässä on arvomuisti, joka on sitoutunut kulttuuriin ja sivistykseen, ihmisten arkeen. Aiheutuu arvoristiriitoja, kun päätökset koskettavat tai sotivat vastaan omaksuttuja kansallisia arvoja tai normaaleja valintoja.

Ristiriidassa voivat olla esimerkiksi

- Isot toimijat <-> Pienet toimijat
- Tuottavuus <-> Arjen arvot
- Elinvoima <-> Demokratia
- Vuorovaikutus <-> Lopputulos

Kansanedustaja Harri Jaskarin Verkkouutisiisa  8.1. mainitsema "menneisyyden mies" elää meissä jokaisessa arvojen kautta. Viisaus muutokselle löytyy arjesta ja sen muuttamisesta, ei hallinnon pakkokeinoista. Keskustelussa voisi auttaa eteneminen esimerkiksi kokemuksellisuuden, merkityksellisyyden, vaikuttavuuden, tärkeyden ja mielikuvien kautta, jolloin osalliset kytketään ja sitoutetaan vapaaehtoisesti yhteiseen tavoitteeseen.

Uudistusten esteitä voidaan poistaa ainakin

- vuorovaikutuksella, joka lisää tietoa, poistaa pelkoja ja kasvattaa luottamusta
- yhteisillä tavoitteilla ja ihanteilla, sillä ne kantavat vaikeiden tilanteiden yli
- kultturin huomioimisella, mutta kuitenkin kulttuuria yhdessä päivittämällä ja kehittämällä

Kautta maailman sivun isojen moraalilla ja toimintamallilla on ollut merkitystä pienempien toimintaan tai valintoihin. Tarpeellisuuden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunne sitouttaa työmarkkinoita uudistumaan. Vaikka kansakunnan etu vaatii muutoksia, niin niitä tuskin kannatta tehdä ilman arvoperustoja, yleistä hyväksyntää tai tyylittömästi.

Päättäjillä on aina päättäjien huolet ja murheet sekä kansalaisilla on omat arkiset rutiinit, joita päättäjien arvoilla ja -valinnoilla ohjataan. Asetetut tavoitteet ja ihanteet saavutetaan näkyvillä tai näkyviin tuoduilla konkreettisilla arvonlisäyksillä, jolloin avautuu yhteiskunnan lukkoja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä muuten, mutta " Viisaus muutokselle löytyy arjesta ja sen muuttamisesta, ei hallinnon pakkokeinoista."
Einsteinin sanoin: "Pahimmat ongelmat eivät ratkea sillä tasolla, millä ovat syntyneet".

Viisaus muutokselle löytyy teorian kautta, mutta onko Suomi sellainen Jukola, missä oppimisen taito jää siihen yritys-erehdystasolle. Sote on epäonnistunut kohta 10 kertaa, IT-ala lamaantui ja sähköverkko myytiin ulkomaille. Niitä epäonnistumisia ei enää voi perua.

Saatan olla ainoa ihminen Suomessa edistämässä systeemiajattelua ja kybernetiikkaa johtamisen ja kehittämisen menetelminä. Viimeksi julkaisin kirjan: Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen.

Sellaista pelastamisen teoriaa ja käytäntöä nyt viimeistään tarvitaan. Vai onko se jo myöhäistä? Keskustelun tasosta päätellen on jo myöhäistä. Äärettömän rankkaa on tuo "työllistämispolitiikka" ja epäonnistunutta kuten uutisissa tänään kerrottiin.

Hallituksen aktiivimallista puuttuu täydellisesti systeeminen analyysi koko verkostosta, että pystyykö se vastaanottamaan tämän valtavan rumban mikä tästä seuraa. Ja uutta on tulossa: https://yle.fi/uutiset/3-10013682

Käyttäjän keijohouhala kuva
Keijo Houhala

Kansalaisten arvot ohjaavat heidän arjen käyttäytymistä. Arjessa havaitut ongelmat pitää analysoida, selvittää juurisyyt ja suunnitella korjaavat toimet.

Hyväkin laatujärjestelmä tuottaa huonoa laatua, torjuu innovaatiota ja pysäyttää kehitystä, jos se ei sovellu käyttötarkoitukseensa. Tällöin järjestelmä ei tunnista sille asetettuja vaatimuksia. Toimiva ratkaisu on korjata havaitut järjestelmä- tai systeemivirheet ja jalkauttaa korjaavat toimet sekä sitouttaa prosessissa olevat toimijat ja osapuolet.

Ihmisten maailmassa järjestelmän tarvitsemat muutokset on reivattava ja toteutettava ihmisten arjessa, kunhan iso kuva sekä järjestelmät ja systeemit toimintaprosesseineen on muuten kunnossa tai laitettu kuntoon.

Toinen seikka on ihmisten arkeen muodostunut kulttuuri. Se ei muutu hetkessä, vaan pienin askelin ja orastavien palkkioiden kautta. Pakkoon ja kiristämiseen on vaikea uskoa.

Tulevaisuus tulee sellaisena kuin sitä tämän päivän linjauksilla ja päätöksillä rakennetaan. Päättäjien on tunnistettava ja tunnistettava päätösten systeemivirheet sekä korjattava virheet. Mitä nopeammin korjaukset tehdään ja mitä laajempi tuki korjauksille yleisessä mielipiteessä saadaan, sitä kestävämpi tulevaisuus rakentuu.

Toimituksen poiminnat