Työhallinto hukannut asiakkaansa

Asiakas tarvitsee mahdollisuuksia, ei päättäjien tai hallinnon sille keksimiä pakotteita, säilömistä, hallinnollista tilastointia tai muitakaan haitakkeita.

Valtiovalta on rakentanut työmarkkinoiden tarpeita varten työvoimahallinnon. Hallinnon tehtävänä on huolehtia työvoiman saatavuudesta. Yhteiskunnan ja siihen kytkeytyvien työmarkkinoiden muuttuessa hallintoa, sen toimintaa ja menettelytapoja on arvioitava uudelleen.

• Onko hallinto hukannut asiakkaansa?
• Kenelle hallinto työtään tekee?

Valtion ja sen toimintaa suorittavan hallinnon tehtävä on lakisääteinen, joten sen toimintaa ohjataan lainsäädännön ja siitä tehtävien tulkintojen kautta. Tavoitteena on, että työvoimahallinnon toiminta tukee työmarkkinoiden toimivuutta niin työnhakijoiden kuin työnantajien näkökulmasta tarkasteluna. Hallinnon arvioimiseen pitää tuoda mukaan asiakasarvon mittaaminen, ei vain tyytyä määrälliseen tilastointiin, sähköiseen työttömien aktiivisuuskontrolliin tai korvausten leikkaamiseen.

Työmarkkinoilla pitää tarjonnan ja kysynnän kohdata. Kohtaamisen tarkoitus on tyydyttää osapuolten tarpeita ja luoda lisäarvoa. Nyt vallalla olevan käsityksen mukaan työvoimaa aktivoidaan hallinnon kiristävillä pakkotoimilla, vaikka todelliset keinot puuttuvat. Voisiko kuitenkin ajatella, että aidot aktiivitoimet purisivat tehokkaammin ja kannustavat elementit toimivat paremmin kuin pakko, uhka tai leikkaukset.

Työmarkkinoita voi ajanmukaistaa ja muuttaa huomioimalla tehokkaammin arvojen tasapainoisuus, sillä taloudellisen lisäarvon aikaansaaminen edellyttää sosiaalisten, kulttuurillisten ja ekologisten arvojen huomioimisen ja mukaan kytkemisen. Liike-elämässä arvoja kytketään toisiinsa, koska se tuottaa lopullisena tuloksena enemmän myös taloudellista hyvää.

Työnhakijat muodostuvat erilaisista osaajista, yksilöistä ja ryhmistä, joilla on erilaiset tarpeet työllistyäkseen. Työnantajilla on aivan vastaavat haasteet. Nyt koko työnhakijoiden joukkoa tasapäistetään, vaikka monet asiantuntijat Soininvaaran ohella ovat asiasta jo huomauttaneet.

Ulkopuolelta katsottuna näyttää siltä, että työhallinnossa

• asiakasta ei tunnisteta
• asiakkaan tarpeita ei tunnisteta
• toimijoiden todelliset roolit eivät tue tavoitteen toteutumista

Lääkkeeksi taudin kuriin saamiselle voivat olla perusasioiden kuntoon laittaminen kuten asiakkaiden tarpeiden kartoitus, asiakkaiden käyttäytymisen ymmärtäminen, merkityksellisyyden aikaansaaminen, nykyaikaiset palvelutyökalut ja uuden teknologian hyödyntäminen.

Toiminnan määrällinen lisääminen johtaa uusiin ongelmiin, kun kaikki osalliset haluavat torjua haittatekijöitä. Kukaan ei kaipaa turhaa ajankäyttöä, lisätyötä tai rahan käyttöä byrokratiaan.

Toimivien työmarkkinoiden edellytykset syntyvät, kun

• osapuolet luottavat toisiensa tarkoitusperään
• työnhakijan todelliset tarpeet huomioidaan työvoimapalveluissa
• työnantajien tarpeet tunnistetaan ja heitä ei tukahduteta turhilla hallinnon toimilla
• hallinto luo työmarkkinoille kohtaamispaikan, työkaluja ja yksilöllisyyttä

Ratkaisu ei siis voi olla esimerkiksi työhakemusten määrällinen lähettäminen, vaan niiden kohdistaminen laadullisesti. Tarkoitus on löytää oikea tekijä oikeaan paikkaan eli täsmäosuminen.

Nämä perusedellytykset eivät korjaannu hallinnon ja lainsäädännön pakkokeinoilla, vaan innovatiivisilla asiakkaiden tarpeita tukevilla palveluilla.

• Hallinnosta palveluiksi
• Alamaisesta aktiiviseksi kansalaiseksi
• Pakosta itsensä toteuttamiseen ja merkitykselliseen toimintaan

Työhallinnon pitää keskittyä asiakkaaseen ja sen tarpeisiin sekä käynnistää luottamuksen rakentaminen riidan ja luottamuspulan sijaan.

Esitetyistä keinoista saatu mielikuva ja yleinen ilmapiiri eivät tue työmarkkinoiden myönteistä kehittymistä tai parempia lopputuloksia. Tähän viittaavat monet muun muassa aktiivimallista nousseet mielipiteet, some-kohu ja kansalaisaloitteen saama laaja tuki.

Päättäjien kannalta katsottuna kestävät tulokset syntyvät positiivisuuden, innostuksen, oikeudenmukaisuuden ja yhdessä onnistumisen kautta. Kansan tukea päättäjille kertyy pitkäjänteisen, vastuullisen ja vaikuttavan työn tuloksena tulevia kannatusmittauksia silmällä pitäen, ei pakottamalla.